Mutta juu, asiaan. Suolaisia piiraita (ok, olemme näköjään päättäneet, että sana on piiras) pitäisi muistaa tehdä paljon useammin. Koska en ole kovinkaan kummoinen leipuri, kaikki sinne päinkään suuntaava toiminta unohtuu multa yleensä ainakin arjessa, enkä kauhean mielelläni laita leivontaessua päälle. Mutta aina myös unohtuu, että suolaisella puolella kyse ei varsinaisesti ole leivonnasta, vaan lähinnä aineksien latomisesta piirasvuokaan ja sen tuikkaamisessa uuniin. Kun mietin omaa leivontahistoriaani ja sen legendaarisia mokia, ei niiden joukkoon mahdu yhtäkään suolaista piirasta. Tästä voitaneen päätellä, että niissä ei voi epäonnistua (hieman raa'aksi jääneitä piiraspohjia ei lasketa...). Ja voi miten hyvää ja täyttävää arkiruokaa niistä saakaan! Meillä esim. mies muistelee kaihoten Nakit ja mutsi -blogista bongaamaani Taco-piirasta - pitääkin muistaa tehdä sitä uudestaan, vaikkapa vappuna, mikä meillä tulee menemään pihahommissa.
Vähän aikaa sitten Uusi kuu -blogissa oli todella simppelin parsapiirakan (ups, piirakka-sanaa käytetty!) ohje ja tänään aurinko paistoi semmoisesta kulmasta, että mielestäni oli aika kokeilla tätä ohjetta. Sovelsin ihan vaan pikkaisen. Tämäkin muuten on kiva juttu näissä suolaisissa piiraissa, millään muulla kuin uunin lämpötilalla ei ole väliä, kaikki käy. Olisin halunnut laittaa tähän kanttarelli-tuorejuustoa, mutta koska sitä ei tällä kertaa löytynyt, jätin sen kokeilemisen seuraavaan kertaan. Tuorejuuston voi tietenkin maustaa itse haluamallaan tavalla, tämänkin vaihtoehdon jätän odottamaan sitä seuraavaa kertaa.
Helppo parsapiiras
paketti voitaikinaa
2 nippua vihreää parsaa
paketti (maustettua) tuorejuustoa (makuna tällä kertaa ruohosipuli)
suolaa ja pippuria
palanen Parmesan-juustoa
1 muna reunojen voiteluun
Levitä voitaikina auki ja kauli sitä halutessasi vähän ohuemmaksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille tai vuokaan.
Katko parsoista kovat ja kuivat kannat ja kuori kevyesti kuorimaveitsellä.
Levitä taikinan päälle tuorejuustoa (minä tykkään ohuesta kerroksesta) ja raasta juuston päälle kevyt kerros Parmesania. Jätä reunoille tyhjää pari senttiä.
Lado parsat taikinan päälle nätisti, rouhaise pinnalle suolaa ja pippuria. Voitele piiraan reunat munalla ja tuikkaa uuniin 200 asteeseen. Paista n. 20-25 min, kunnes piiras on saanut kauniin värin.
Anna jäähtyä haaleaksi ja höylää päälle Parmesanlastuja.
Tarjoile hyvän salaatin kanssa.
Tarjoile hyvän salaatin kanssa.
En ole itse mikään megalomaanisen fanaattinen parsa-fani (siis niin, että menisin ihan sekaisin siitä), mutta käytän sitä kyllä sesongin aikana jonkun verran. Täältä esim. löytyy ihanan parsa-avocado-tomaattisalaatin ohje. Ostan parsaa usein ihan sen kauneuden vuoksi - miten voikin joku ruoka-aine olla näin kaunis ja kuvauksellinen?
Niin joo, semmoista vielä, että lupailin teille edellisessä postauksessa kirjoittaa pian otsikolla Puutarhahelvetti. Olenkin nyt yllättäen (muutaman helvetillisen välivuoden jälkeen) alkanut tuntea hellyyttä ja rakkautta tuota meidän pihaksi kutsuttua rytökasaa kohtaan, joten voi olla, että otsikko muuttuukin helvetistä rakkaudeksi. Tai no, saas nyt nähdä, näitä hellyyden puuskia on kyllä aikaisemminkin ollut ja aina ollaan palattu sinne helvetti-puolelle, mutta toiveikkaana ajattelen, että jospa tänä vuonna vihdoinkin...
Hei, kivaa viikonlopun jatkoa teille!
Mites vappusuunnitelmat - oletteko vapun juhlijoita vai kuten minä,
"pakollisen" juhlapäivän karsastajia?
Ainakin tulee vapaapäivä keskellä viikkoa, jo sen kunniaksi voi hihkaista ilosta.
Ja onhan vappu tietenkin lopullinen kevään merkki ja lupaus tulevasta kesästä!
💗
Nam mikä piiras tahi piirakka ja kyllä se vaan on molemmat!
VastaaPoistaMukavaa vappua sinne <3
Kiitos Tiia, mukavaa vappua sulle myös <3
PoistaPiirakka mikä piirakka :) Piiras on mulle liian vaikea sana. Ja yhtään mistään mitään tarkistamatta mulle tulee siitä mielikuva sellaisesta piirakasta, jossa myös niitten täytteiden (päällisten?) päälle on taiteltu taikinaa. Eli piiras olis vähän niinkuin sellainen piilopiirakka :D.
VastaaPoistaParsa on hyvää ja harmi, kun sitä saa vaan niin rajallisen ajan kaupoista. Joskaan ei pärjää mun ykkössuosikille parsakaalille, joka olisi ruoka-aines, jonka valitsisin, jos pitäisi elää maailman tappiin vaan yhdellä ja ainoalla...
Ja kiitos vappukarsastuksesta. Mun piti tänään itseasiassa kirjoittaa postaus otsikolla "Tyhmä vappu", mutta meninkin sen sijaan takapihalle kaivamaan monttua saviseen nurmikkoon :). En tiedä vielä mille, mutta pakko siihen on jotain istuttaa, kun kerran on kaivettu. Vappu kuuluu mun kategoriassa turhanpäiväisiin pakkojuhlapäiviin nykyään, kun itse ei ole enää nuori ja toisaalta pojat ei ole enää pieniä. Niissä molemmissa ajanjaksoissa vapulla oli oma erityinen hohtonsa, mutta ei enää nykyään. Voisin hyvin mennä vaikka töihin :).
Mutta silti en henno olla toivottamatta iloista vappua <3
Heh, mulle taas piiras on helpompi sana, mutta piirakka aiheuttaa päänvaivaa esim. taivuttamisen suhteen. Mutta joo, toi onkin hyvä näkökulma, että ero voisikin olla siinä "kannessa"... Hih, on meillä ongelmat!
PoistaIhanaa, että joku muukin karsastaa vappua. Ihanaa siis sen takia, että tunnen oloni usein ihan kummajaiseksi, tuntuu että KAIKKI ovat aina superinnoissaan vapusta. Mulla myös tänään tiedossa montun kaivamista, yksi lumipalloheisi odottaa istuttamista. Ja olisi siellä pihalla kyllä tuhat muutakin hommaa odottamassa...
Joo, kyllä me kuitenkin iloista vappua toivotellaan - voihan sitä olla iloinen ilta, vaikka ei vappua varsinaisesti juhlikaan <3
Piiras tai piirakka, ihan sama. Meillä esim. tehdään karjalanpiirakoita, mutta monesti puhutaan piiraista 😊
VastaaPoistaAnteeksi Tuija, kun en huomannut, että sinäkin olet käynyt täällä kommentoimassa, blogiaktiivisuus on ollut nollissa muutaman päivän ajan! Oih, itse tehtyjä karjalanpiirakoita, ovat kyllä ihania, mutta minä en ikinä saa aikaiseksi itse niitä tehdä. Hatunnosto sulle tuosta!
PoistaKivaa viikon jatkoa sulle Tuija <3