tag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post7730423829940674303..comments2024-02-28T06:54:08.029+02:00Comments on HARKITTUJA HERKKUJA: STRESSITÖN SUNNUNTAI Emma / Harkittuja herkkujahttp://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-59986153006574301452018-03-12T19:05:27.788+02:002018-03-12T19:05:27.788+02:00On muuten ihan totta - ja tätä ei yleensä tule ede...On muuten ihan totta - ja tätä ei yleensä tule edes ajatelleeksi - että myös se kaikki positiivinen stressaa elimistöä. Mähän olen biologina ihan pähkinöinä stressin fysiologiaan liittyvistä asioista ja koitan niitä opettaa myös noille lukiolaisille. Mulla itsellänikin usein se jatkuva innostuminen vetää mielen ja kropan ylikierroksille. Olisi tosi hyvä oppia pysähtyä "meditoimaan" (lainausmerkeissä, koska tarkoitan ihan vaan semmoista viiden minuutin totaalihiljentymistä) kerran tai pari päivässä, mutta mulla ei kyllä onnaa. Yin-jooga on mulle ainoa keino pysäyttää mieli ihan totaalisesti, mutta siihenkään ei vaan tunnu olevan aikaa riittävän usein. En vielä ole oppinut joogaamaan kotona, tarvitsen sen hämärän joogasalin.<br /><br />Mahtavaa viikkoa sulle Jenny myös, kiva kun kävit kommentoimassa <3Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-85076502307370161142018-03-12T15:34:05.318+02:002018-03-12T15:34:05.318+02:00Hyvä kirjoitus ja mun lempiaihe!
Olen kova tekemä...Hyvä kirjoitus ja mun lempiaihe! <br />Olen kova tekemään sataa asiaa kerralla ja tiedostan sen, että myös innostuminen jatkuvasti ja kaiken aikaa voi olla elimistölle todella stressaavaa. Viimeisen vajaan parin vuoden aikana oonkin kiinnittänyt huomiota palautumiseen ja myös päivän aikana tapahtuvaan palautumiseen. On aikamoista vaatia elimistöltä, keholta ja mieleltä, että yöunien pitäisi riittää palauttamaan meitä varsinkin kun moni multitaskaa ja tekee hirveästi eri asioita. <br />Mielestäni oon onnistunut tässä kohtuullisesti ja aion jatkaa samalla mallilla. Mielestäni stressaan nykyään paljon vähemmän kuin ennen ja myös palautuminen on ihan eri luokkaa kuin ennen. <br />Pitkältihän näihin voi vaikuttaa myös omalla tekemisellä, tarkkailee, mikä aiheuttaa huonoa stressiä ja pyrkii toimimaan sitten eri tavalla. <br />Mahtavaa viikkoa!<br />Jenny/Vastaisku ankeudellehttp://www.vastaiskuankeudelle.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-34906823387385133432018-03-12T13:50:53.593+02:002018-03-12T13:50:53.593+02:00Toi lomaltapaluustressi (tai ainakin levottomuus) ...Toi lomaltapaluustressi (tai ainakin levottomuus) on kyllä tuttu juttu! Jotenkin sitä mieli vaan väkisin karkaa sinne työasioihin, vaikka vielä olisi päivä tai pari lomaa jäljellä. Ja mulla ihan samalla tavalla menee uni! Ymmärrän hyvin, että hyvästä unesta paasaaminen ärsyttää, jos ei pysty nukkumaan; mulla tulee (tosi usein, itse asiassa) myös ajanjaksoja, jolloin nukkuminen on vaikeaa ja sille ei voi yhtään mitään. Valvomisstressi vielä pahentaa asiaa, kun sängyssä pyörii tuskaisena ja miettii, että millä sen unen saisi tulemaan. Mulle onneksi sopii melatoniini ja otankin sitä heti, jos vaan vaikuttaa siltä, että Nukkumatti on päättänyt tehdä oharit. Mutta sullehan se ei sopinut, eikös se niin ollut? <br /><br />Toivottavasti sait kuitenkin nukuttua viime yönä ja loman jälkeinen viikko on lähtenyt sutjakkaasti käyntiin! Palataan taas paremmalla ajalla <3Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-91676607515319369532018-03-11T19:04:11.167+02:002018-03-11T19:04:11.167+02:00Mulla on takana stressivapaa lomaviikko, ja vaikka...Mulla on takana stressivapaa lomaviikko, ja vaikka kuinka olin ajatellut, että tänään en mieti huomista yhtään pätkää, vaan yksinkertaisesti vaan menen aamulla töihin ja katson vasta silloin, mitä siellä (lähinnä s-postissa) odottaa ja sen jälkeen otan rauhallisesti asian kerrallaan käsittelyyn. Mutta mitä pidemmälle ilta etenee, sitä levottomammaksi olo käy, ja mietin jo, että jos sittenkin avaisin postin, niin tietäisin, pitääkö jostain oikeasti stressata (no oikeasti töitten takia ei kuuluisi sitä tehdä kai koskaan, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa) vai voinko nukkua yöni rauhassa (mitä en todellakaan tule tekemään, vaan unien pilaantumiseen riittää ihan se, että tiedän, että kello soi, vaikka lomalla heräsin ilman kelloa ihan samaan aikaan ilman mitään ongelmaa...). Huoh. Että jotenkin just tän takia mua välillä ärsyttää, kun kaikissa maailman oppaissa aina korostetaan, kuinka hyvä uni on kaiken A ja O. No totta mooses on, mutta minkäs sille voi, jos ei vaan nuku. Väkisin ei uni tule, se on niin nähty. (Alanko kenties kuulostaa vähän enemmänkin stressaantuneelta :D).<br /><br />Olen omalla kohdallani tehnyt sellasen huomion, että mun ei kannata kirjoittaa luonnoksiin yhtään mitään. Muutaman kerran olen sen tehnyt sillä seurauksella, että käyn vähän väliä lisäämässä tekstiin jotain, josta seuraa se, että tekstistä tulee pitkä kuin nälkävuosi, josta taas seuraa se, että käyn poistamassa sieltä pätkiä välistä sillä seurauksella, että sen jälkeen koko juttu ei enää mun mielestä ole ollenkaan sama asia, eikä siitä käy ilmi, mitä olin alunperin halunnut sanoa (vaikka sitä ei kukaan muu tiedäkään kuin minä), joten lopulta poistan koko luonnoksen :). Ja siitä taas ei seuraa muuta kuin harmitusta, joten enää en edes yritä, vaikka joskus kyllä käy niin, että päässä oleva aihe ei tule mitenkään järkevästi sieltä tekstinä ulos ja olis ehkä hyvä vähän jäsennellä, mutta jätän sen itseäni etevämmille ja pätevämmille.<br /><br />Toivottavasti sun päivä on kääntynyt stressivapaaseen iltaankin. Terkkuja <3Annukkahttps://www.blogger.com/profile/04048902687839912991noreply@blogger.com