tag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post515262563834213768..comments2024-02-28T06:54:08.029+02:00Comments on HARKITTUJA HERKKUJA: SINÄ PÄIVÄNÄ KUNEmma / Harkittuja herkkujahttp://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-41482139700411064952022-03-11T21:51:16.908+02:002022-03-11T21:51:16.908+02:00Kyllä mä aina luen kommentit pitkänkin ajan jälkee...Kyllä mä aina luen kommentit pitkänkin ajan jälkeen, koska niitä mun pienessä blogissa on niin vähän 😊<br /><br />Mä edelleen pakonomaisesti luen uutisia liian usein ja paljon. Opettajan roolin takia, mutta myös ihan muuten vaan - mun on pakko tietää koko ajan, missä mennään. Ahdistus valtaa mielen muuten ihan liikaa. <br /><br />Tirahti pieni itku, kun luin tosta sun kommentista, että sun kertoman ukrainalaispojan tarina ehkä saattaisi saada valoisan käänteen. Mä niin toivon sitä valoista käännettä kaikille heille. En yleensä koskaan sano mitää ihan kauhean rumaa kenestäkään, vaikka miten niin mielessäni ajattelisin, mutta nyt teen kyllä poikkeuksen; toivon Putinille kaikkea kamalaa, pahaa ja ikävää. En anna hänelle armoa, en vaikka miten yrittäisin, enkä ikinä anna tätä sotaa anteeksi. <br /><br />Ja hei juu, Air Fryer on ärsyttävän kovaääninen ja just toi sun mainitsema haju - mellä leijuu se just parhaillaan. Mutta tuli kyllä tosi hyvää kanaa 😊 Tästä postaus sitten joskus myöhemmin. <br /><br />Pus ja hyvää viikonloppua 💙💚💜💛<br /><br />p.s. en tänäänkään varmaan saa aikaiseksi kommentoida sun postausta, mutta kyllä mä lähipäivinä sinnekin ehdin!Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-16886968379186359782022-03-10T12:42:43.442+02:002022-03-10T12:42:43.442+02:00En tiedä luetko tätä enää, kun tulee niin viiveell...En tiedä luetko tätä enää, kun tulee niin viiveellä tämä kommentti, mutta olin postauksen julkaisuaikaan niin lamaantunut, etten kertakaikkiaan olisi pystynyt kirjoittamaan mitään. Nyt alkaa ajoittain vähän helpottaa, mutta silloin päällimmäisiä tunteita oli shokki, epäusko, epätoivo, ihan pohjaton ahdistus ja pelko. Oikeasti olin ihan varma, että mun sydän ei kestä ja kuolen.<br /><br />Kolmen päivän täydellinen uutispimento auttoi ja nyt meillä on miehen kanssa sopimus, että hän henkisesti vahvempana katsoo uutiset ja sitten suodattaa mulle sellaiset yksityiskohdat, joita arvelee mun kestävän ja joista voin saada jotain toivonkipinää ja luottoa tulevaisuuteen. <br /><br />Mutta jätän tuon ahdistuneisuusosion nyt tähän ja kommentoin air fryeria.<br />Mainitsinkin joskus, että pojalla sellainen on ja ainakin perjantai-iltaisin pöhisee, kun tekee itselleen siipiä ja ristikkoperunoita :). Mahtuu justiin yhden urheilevan nuoren miehen annos siihen kippoon. Ei perunat ja siivet yhtäaikaa, vaan erikseen, mutta kuitenkin.<br /><br />Huonoja puolia siinä pöntössä on koon lisäksi ääni ja haju :D. Johtuen siitä, että yritän yleensä niihin aikoihin katsoa itse keittiön viereisessä olkkarissa telkkaria, mutten kuule mitään, kun fryeri hurisee. Enkä myöskään kestä nukkumista ruuanhajussa (makkari on heti seuraavana), joten vaatii aina talon tuulettamisen ennenkuin pystyn menemään pötkölleen.<br /><br />Sellaista valonpilkahdusta on omassa lähipiirissäni näkösällä, että Instan stooreissa kertomani tositarina yksin jääneestä ukrainalaispojasta saattaa saada edes hieman valoisamman käänteen lähiaikoina, jos vaan kaikki menee niinkuin toivotaan ja on tarkoitus. Kerron heti, jos niin käy.<br /><br />Pysytään toivon syrjässä kiinni <3Annukkahttps://www.blogger.com/profile/04048902687839912991noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-89398313253713906382022-03-01T19:34:14.325+02:002022-03-01T19:34:14.325+02:00Minäkin tunnen monta, joilla on ukrainalaisia ystä...Minäkin tunnen monta, joilla on ukrainalaisia ystäviä ja on ollut ihan kauheaa kuulla heidän huoltaan. Voisihan sen itsekin kuvitella (tai siis oikeasti kyllä tosi vaikea kuvitella, että me oltaisi tässä tilanteessa), että miltä meistä tuntuisi, jos oltaisi itse samassa tilanteessa. Ahdistaa. Olen itse nyt keräillyt vaatteita ja hygieniatarvikkeita lähetettäväksi sinne, missä apua tarvitaan. Ongelma (positiivinen sellainen tietenkin) taitaa tällä hetkellä olla se, että niitä avustuspussukoita virtaa Puolaan tällä hetkellä sitä tahtia, että niitä ei siellä ehditä käsittelemään. Mietinkin nyt, että pitäisikö kuitenkin vain keskittyä rahallisen avun antamiseen ja antaa Unicefin, Punaisen Ristin ja muiden osaajien huolehtia käytännön asioista...<br /><br />Tänään juttelin oppilaiden kanssa ja sieltä nousi esiin se, että monella on venäläissyntyisiä kavereita, jotka kuulemma ovat saaneet osakseen rasistista ja jopa väkivaltaista kohtelua. Niin surullista :(<br /><br />Vielä tuohon Airfryeriin - mietin ihan tuota samaa, kun ostettiin se. Jos sillä pitäisi tehdä iso määrä ruokaa kerralla, niin se on kyllä liian pieni siihen! Meillä on niin pieni talous, että tuota ongelmaa ei varmaan tule.<br /><br />Kiva kun kävit kommentoimassa, valoa sinne tähän synkkään aikaan 💛Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-67913750644151098742022-03-01T13:35:34.506+02:002022-03-01T13:35:34.506+02:00Piti viedä todeta, että kunpa osaisin kanavoida tä...Piti viedä todeta, että kunpa osaisin kanavoida tämän tuskan johonkin järkevään tekemiseen. Sveitsin serkun lääkäriveli alkoi heti toimimaan ja hän keräsi kolleegoidensa kanssa kenttäsairaala reppuja, joissa välineistöä erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, paketit täydentyvät kypärillä ja liiveillä.Rva Kepponenhttps://www.blogger.com/profile/03961239166015474389noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-99507964283955062022-03-01T09:41:31.045+02:002022-03-01T09:41:31.045+02:00Sota Euroopassa on järkyttävä ja pelottava kokemus...Sota Euroopassa on järkyttävä ja pelottava kokemus. Miehen Sveitsissä asuvalla serkulla on ukrainalainen vaimo ja olen ystävystynyt vaimon kanssa. Ovat niin sydämellisiä ihmisiä, että vaimon veli Ukrainasta toimii lääkärinäni Whatsappin välityksellä. Minulla on nyt sitten sukulaisia sota-alueella. Tämä asia pulpahtaa tuon tuosta mieleen ja hajottaa keskittymiskykyäni. Ilmoitus ydinasejoukkojen valmiudesta on ahdistava. Joudun aktiivisesti miettimään, että en ajattele tätä asiaa, että siirrän sen nyt esim. 4 tunniksi täysin taka-alalle.<br /><br />Meillä mies osti innoissan air fryerin. Ongelmaksi tuli heti, että sillä ei saa tehtyä ruokaa viidelle kerrallaan, etenkin noi kaksi kasvuikäistä syö aikamoisia annoksia.Rva Kepponenhttps://www.blogger.com/profile/03961239166015474389noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-4944275933546426162022-03-01T07:25:08.771+02:002022-03-01T07:25:08.771+02:00Päivä päivältä tätä alkaa tajuamaan paremmin, vaik...Päivä päivältä tätä alkaa tajuamaan paremmin, vaikka kaikki vielä tuntuukin niin epätodelliselta. Pitää vaan toivoa, että kansan tyytymättömyys alkaa nousta pintaan nopeasti ja vahvasti nyt, kun pakotteet alkavat näkymään tavallistenkin ihmisten arjessa (mitä tosi ajattelen surulla, koska eihän tämä tilanne tavallisten kansalaisten ole).<br /><br />Ymmärrän tuon ajatuksesi Airfryeristä. Niin minäkin ajattelin siihen asti, kunnes ystävät sitä kehuivat. Vaikka olen käyttänyt vasta kerttan, uskon, että se oli ihan järkevä ostos. Ja lupaan kirjoitella tänne aina, kun olen käyttänyt sitä, ehkä siitä saat tukea päätökseesi.<br /><br />Valoisaa viikkoa sinne!! 💛Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-41327244284682650612022-02-28T19:58:29.389+02:002022-02-28T19:58:29.389+02:00Tunnistan hämmentyneen olon: sota. Meidän aikana. ...Tunnistan hämmentyneen olon: sota. Meidän aikana. Epätodellista.<br />Tuo naapurimaan peniskateudesta epäilemättä kärsivä äijä on jotain tajutonta, sanan huonoimmassa mahdollisessa merkityksessä.<br /><br />Airfryeria kiinnostaisi kokeilla. Harmi, ettei niitä voi esim. lainata kirjastosta. En nimittäin missään nimessä tahdo enää yhtään uutta kodinkonetta, jollen ole 100% varma, että sille on muuta käyttöä kuin ne muutama ensimmäinen testikerta.Vivihttps://www.blogger.com/profile/13422423155830038470noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-26913328258359691412022-02-28T09:48:32.388+02:002022-02-28T09:48:32.388+02:00Mika Aaltola on myös se, jonka puheita minä seuraa...Mika Aaltola on myös se, jonka puheita minä seuraan.<br /><br />Airfryer vie kieltämättä aika paljon tilaa, mutta sain sen mahtumaan keittiöön. Mutta kyllähän ne lohkoperunat tuolla sun mainitsemalla ohjeella onnistuvat myös ihan hyvin!<br /><br />Hyvää viikon alkua, toivottavasti saataisi vähän parempia uutisia lähipäivinä!Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-69704150458930633012022-02-28T09:46:19.203+02:002022-02-28T09:46:19.203+02:00Kyllä, arjesta yritän minäkin pitää kiinni, vaikka...Kyllä, arjesta yritän minäkin pitää kiinni, vaikka vaikeaa se onkin - ahdistus tuntuu kehossa ihan fyysisenä. Jotain konkreettista haluan tehdä, joten olen koonnut teinin pieneksi jääneitä vaatteita, eteisen laatikoista pipoja ja hanskoja, joita ei käytetä, lakanoita ja pyyhkeitä jne. ja vien ne Puolaan lähtevään avustuskuljetukseen. Jos edes muutama perhe saisi niistä apua. <br /><br />Toivotaan, että viikko toisi mukanaan parempia uutisia!Emma / Harkittuja herkkujahttps://www.blogger.com/profile/09099973428976558833noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-4002911956464238162022-02-26T15:09:48.023+02:002022-02-26T15:09:48.023+02:00Mä menen Marikan kanssa aika samoilla linjoilla. Y...Mä menen Marikan kanssa aika samoilla linjoilla. Yritän pitää itseni toimessa ja pyrkiä ajattelemaan mukaviakin asioita. Huoli nuorista on isompi kuin itsestä. Ymmärrän että tieto lisää tietoa, mutta jotta oma pääni kestää, jätän tietoisesti kaikki spekulaatiot pois ympäriltäni. Ehkä Mika Aaltolan kommentit tilanteesta on olleet suorina sanoina jopa lohduttavia. Eli että nyt vaan pitää kestää ja pitää toimintakyky yllä. <br /><br />Mutta sitten tuosta Airfryeristä. Olen kuullut siitä tosi paljon hyvää. Meidän kodissa ja varsinkin keittiössä on niin vähän tilaa, että jo pienten mokkakuppien tulo oli järisyttävä hetki. En pysty hankkimaan tänne mitään vempelettä, ilman että omat hermot menee ;-) Onhan tuo varmasti tehokkaampi kuin uuni :) Jos mä teen lohkoperunoita nykyään, niin pilkkomisen jälkeen aina huuhtelen ne kylmässä vedessä ja kuivaan hyvin. Sen jälkeen suolaus ja öljyä ja on tullut ihanan rapsakoita ja kauniita ranskiksia.<br /><br />Hyvää viikonlopunjatkoa sinulle <3Birgittahttps://www.blogger.com/profile/17042236437325782956noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8484599625668566550.post-38404480619204877292022-02-26T09:14:31.841+02:002022-02-26T09:14:31.841+02:00Parikymppisen nuorukaisen äitinä tämän päivän maai...Parikymppisen nuorukaisen äitinä tämän päivän maailmantilanne sai minut aluksi aivan suunniltani. Olen suoraan sanottuna kauhuissani siitä, mitä tästä voi vielä seurata. <br />En pystynyt etäännyttämään itseäni millään tavoin - onneksi olin ilmoittautunut intensiiviseen etäseminaariin torstaille, oli pakko keskittyä aivan muihin ajatuksiin, uutisvirralle ei heti tuoreeltaan ollut aikaa. <br />Mun on pakko rajoittaa tässä hetkessä sekä uutisvirtaa että somevirtaa, koska en pysty käsittelemään tätä tilannetta. (kun seminaari oli ohi, ja olin yksin kotona, tein ihan saman kuin sä: menin keittiöön ja aloin kokata. Ja itkin hillittömästi)<br /><br />Yritin kotona asuvalle nuorelle avata suhtautumistani - koska suren nimenomaan nuoriani - miten epäreilua on, että heidän elämästään on viety ensin pari vuotta pandemian nimissä ja nyt sitten tämä. Selitin jotain että pitäisi nuorena saada vain olla huoleton ja tanssia kukkakedoilla. Nuori totesi että "tällä mennään kun ei paremmasta ole tietoa".<br />Ajattelin, että ehkä nuoria kuitenkin suojelee juuri se nuoruuden herkeämätön kyky elää ajassa ja hetkessä. Vaikka ovat surut ja huolet suuria, ovat myös ilot. Ehkä? En tiedä.<br /><br /><br />Luulen, että juuri nyt on tärkeintä pitää kiinni arjesta ja kaikesta ihan tavallisesta niin kauan että oma shokki tasaantuu. Mennä pulkkamäkeen ja tehdä kaikkea sellaista (nyt kun rajoituksia on vähemmän), mitä ei ole hetkeen voinut tehdä. Ehkä veisin ne nuoret juuri pulkkamäkeen, nauramaan vähäksi aikaa. Tai tekemään melkein mitä tahansa, mitä tehdään yhdessä ja ryhmässä ja nauretaan paljon.<br />(se minun kotona asuva nuoreni oli juuri nuorten pizza-leffaillassa, jossa illan järjestäjä oli valinnut elokuvaksi jonkun huonon huumorin leffan. olivat isolla porukalla nauraneet ja kiistelleet, kuuluuko ananas pizzaan)<br />Luulen että me aikuiset tarvitsemme ihan samaa: paljon naurua, ihmisiä vaikka se olisikin riskitekijä, iloa ja tuoksuja keittiöstä. marikan poluthttps://www.blogger.com/profile/01243780710691063481noreply@blogger.com