lauantai 1. helmikuuta 2020

UNDER TIAN

Ai että, mä olen ihan hurahtanut ja rakastunut ❤ Blogia pidempää lukeneet tietävät, että olen hullu keittokirjanainen; en osaa olla ostamatta niitä, vaikka harvemmin suoraan niistä mitään kokkaankaan. Rakastan kuitenkin keittokirjojen lukemista ja saan resepteistä inspiraatiota ja vinkkejä omaan ruuanlaittooni. Peruskirjoja en ole enää pitkään aikaan ostanut, koska niitä on jo ihan liikaa. Viime vuosina olenkin keskittynyt kasvisruokakirjoihin. Toistuvasti aina myös petyn (ainakin pikkaisen), koska useimmiten vegekirjoissa painopiste on tofu- ja soijarouheresepteissä, enkä pidä kummastakaan raaka-aineesta. Tämän takia (ja jonkinlaisen järkeistämisyrityksen vuoksi myös) nykyjään lainaan uutuuden ensin kirjastosta ja ostan vasta todettuani kirjan kivaksi.


Viimeisin lainaus oli Hanna Olvenmarkin Annos eurolla -kirja, johon suhtauduin ensin vähän skeptisesti, koska tuollaiset otsikot lupaavat yleensä liikaa. Joko rahaa menee kuitenkin enemmän (koska kirjan lopusta löytyy sadan metrin mittainen lista aineksista, joita on hyvä olla kotona) tai sitten ruoka-annokset ovat niin ankeita, että eurolla tai ei, niin niitä ei viitsi kokata. Tämä kirja sai mut kuitenkin syttymään! Ensinnäkin vihaamiani tofu- ja soijarouheohjeita ei ole kuin muutama (ja niistäkin osan pystyy soveltamaan linssi- tai papuversioksi). Hyvä olla kotona -lista löytyy luonnollisesti tästäkin kirjasta, mutta lista on oikeasti järkevä ja semmoinen, mikä taatusti löytyy edes vähänkään kokkaavan ihmisen keittiöstä. Ja kolmanneksi, reseptit ovat ihan älyttömän inspiroivia ja herkullisen oloisia. Jo ennen kuin olin kokannut yhtäkään ohjetta (!), tilasin kirjan itselleni ja riehaannuin samalla tilaamaan myös Hannan uusimman Portionen under tian: 300-kronorsveckorna ja vieläpä ihan alkuperäiskielellä, koska en malta odottaa käännöstä :) Annos eurolla -kirjasta löytyy neljä valmista viikkosuunnitelmaa ostoslistoineen ja tuo uusin rakentuu siis täysin näihin viikkosuunnitelmiin.

Samaisia viikkosuunnitelmia löytyy lähes sata Hannan blogista Portionen under tian, jota olenkin nyt lähipäivät selaillut tuntitolkulla. Kyse on siis - kuten nimikin antaa ymmärtää - siitä, että ruokakulut pyritään minimoimaan. Olen itse tässä tosi huono ja kaivannut säästämiseen tukea jo jonkin aikaa. Koska en kuitenkaan suostu tinkimään siitä, että ruoka on hyvää, on ruokakuluissa säästäminen kohdallani ollut aika epäonnistunutta touhua. Josko tähän nyt saataisi vihdoinkin muutos!? Olen ihan totaalisen kyllästynyt siihen, että mun tuloista ei jää juurikaan mitään säästöön. Vaikka en mitään jättipalkkaa saakaan, niin sen verran kuitenkin, että vähän ruokahuoltoa järkeistämällä saisin säästettyä taatusti useita satasia kuukaudessa.


Koska tyypilliseen tapaan hehkutan täällä asiaa, jota en vielä ole edes testannut (hehe!!), tein kuitenkin laskelman tukemaan tätä etukäteishypetystäni. Syötin talven viikkoruokalistan ostoslistan Prisman kauppakassipalveluun. Kyseessä on siis seitsemän ruokalajia (tai tarkalleen ottaen kuusi, yhden päivän ruokaa syödään pakastimen kautta kahtena päivänä) neljälle. Käytännössä tämä siis tarkoittaa aina meidän kolmen illallista ja viimeisen annoksen syön seuraavana päivänä lounaalla töissä. Mun ruokakomerosta olisi löytynyt paljon ostoslistan aineksia jo valmiina (kuten kaikki kuivatut pavut ja kikherneet, jauhot ja monet mausteet, tahnat ja säilykkeet), mutta syötin kuitenkin lähes kaikki ainekset Prisman palveluun. Hinta menee näin vähän yläkanttiin, koska osaa purkeista ja paketeista ei tule käytettyä kerralla ja ne jäävät näin odottamaan myöhempää käyttöä.

En vielä tässäkään vaiheessa (vaikka kirjaan olinkin jo ihastunut ja jopa ostanut niitä kaksi - hullu mikä hullu!) ihan uskonut tätä Annos eurolla - lupausta, mutta ihan totta: 28 annokselle tulee hinnaksi 32,52€ mikä tarkoittaa siis 1,16 euron annoshintaa!! Aineksista jää aika paljon seuraaville viikoille ja mikä tärkeintä, ne ovat juttuja, mitä tulee varmasti käytettyä, eivätkä jotain erikoisjuttuja. Tietenkin tohon päälle tulee vielä kaikki muut ostokset, mutta väitän kyllä, että meillä ei ole kertaakaan mennyt viikon päivällisaineisiin noin vähän rahaa!

Olen lukemattomista yrityksistä huolimatta edelleen todella huono suunnittelemaan viikon ruokalistaa kerralla, ainakaan niin, että samalla pystyisin minimoimaan ruokahävikin. Niinpä päätän nyt tarttua tähän Hannan kirjan ja blogin avulla ja lupaan raportoida näistä myös teille. Tuttuun tapaan lupaan myös tunnustaa, jos homma menee persiilleen...

Ai niin, haluatte varmaan myös tietää, mitä meillä syödään ensi viikolla:

Ma: Linssipasta
Ti: Kikhernepata punaisella currykastikkeella
Ke: Punajuuripiirakka
To: Kookos-porkkanakeitto
Pe: Sienirisotto
La: Punajuuripihvit, sipulikastiketta ja persiljaperunamuusia
Su: Kikhernepata punaisella currykastikkeella

Keittokirjojen lisäksi toinen heikkouteni on kaikki mahdolliset keittiöhärpäkkeet ja -laitteet. Meidän keittiötä suunnitellessani otin tämän huomioon niin, että mulla on ruokakomeron puolella tilaa niille kaikille, jotta niitä myös tulee käytettyä. Yleiskone, tehosekoitin, mehulinko ja sitruspuserrin ovat viikoittaisessa käytössä, kahvinkeitin ja espressokone tietenkin myös. Harvemmin käytetyt (mm. lihamylly, pastakone ja mehumaija) asustavat varaston puolella, mistä haen ne pari kertaa vuodessa sisätiloihin vierailemaan. Viime viikolla hankimme pitkään miettimämme leipäkoneen. Kyllä, luit ihan oikein, leipäkoneen, tuon 80- ja 90-luvun turhakkeen, joka pölyttyy tuhansien kotien keittiökaapin nurkassa. Meillä kummallakaan ei ole koskaan ollut leipäkonetta ja minä olen tosi huono leipoja. Olemme tosiaan jo pidempään, vähän naureskellen, miettineet laitteen hankkimista ja nyt viime viikolla uuden uunin ostosreissulla innostuimme ja ostimme sen. Käsittämätöntä kyllä, laitteen mukana ei tullut minkäänlaista reseptikirjaa ja manuaalikin oli englanninkielinen (lisäksi kahdeksan muuta kieltä, mutta ei suomea), jonka fonttikoko on noin 0,8. Olen sitä nyt suurennuslasin kanssa (oikeasti!) tihrustanut usean päivän ajan, googlaillut ohjeita ja saanut niitä myös kavereilta. Tänään uskaltauduin viimein käynnistämään koneen ja jännityksellä odotamme nyt iltapalaksi valmistuvaa ihan perushiivaleipää. Jos sulla on joku superhyvä ohje, niin otan sen ilolla vastaan tuolla kommenttiboksin puolella!

Väliin muistutus vege-valmisruokien aatelisesta eli tomaatti-chilimaustetuista Boltseista. Olen ihan yhtä kranttu vege/vegaani-jutuissa einesten suhteen, kuin muidenkin, mutta näitä ostan lähes viikottain. Kuvassa olen muhittanut Boltseja itse tehdyssä tomaattikastikkeessa, mutta eniten tykkään niistä ihan semmoisenaan lounassalaatin seassa. Nyt on näemmä tullut uusi maku, Boltsi Morocco, tuskin maltan odottaa, että pääsen testaamaan! Oletko jo ehtinyt maistaa?



Mitäs muuta? Ai niin, jaiks ja jee, mä lähden syksyllä Islantiin!!! Lupauduin vetäjäksi aika isoon monen koulun yhteiseen tiedematkaan, joka suuntautuu tuohon unelmieni kohteeseen. Suunnittelu vielä ihan alkutekijöissään, enkä tiedä vielä edes, kuka lähtee kanssani (ja 20 oppilaan kanssa) reissuun. Jännittää ja innostaa ihan kamalasti (ehkä vähän pelottaakin, mutta se tunne on nyt vaan pantava jäihin, hyvin tää menee). Vähän jo valmiiksi harmittaa, että mies ja lapsi eivät pääse mukaan, mutta ounastelen innostuvani kohteesta niin paljon, että reissu ei tule jäämään viimeiseksi.

Loppuun vielä ihana, ei yhtään äklömakea päärynäpiirakan ohje, jonka tosi joudut klikkaamaan linkin kautta eli täältä. Satu Koivisto on sen tason kokki, että hänen blogiaan kannattaa seurata, jos on vähääkään kiinnostunut herkullisesta ja ekologisesta tavasta laittaa ruokaa. Molemmat Sadun ruokakirjat (Gastronaatti I ja II) ovat myös ihan must-hankintoja!


Mitä sulle kuuluu? 
Osaatko suunnitella viikon ruuan järkevästi ja edullisesti? 
Onko sulla leipäkone ja jos on, käytätkö sitä? 
Oletko käynyt Islannissa? 
Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille

8 kommenttia:

  1. laitoin varaukseen kirjastosta - olen suunnilleen sijalla 150...sitä odotellessa siis.

    Edulliselle, kasviksellisemmalle ruokasuunnittelulle olisi tarvetta. Ja mielenkiintoakin.
    Ja IN-HO-AN lihakorvikkeita (soija, tofu, nyhtökaura, härkis...). Niiden maku ja koostumus on epämiellyttävä. Pitäisi siis löytää ruokaohjeita, joissa on proteiinia järkevässä ja suuta miellyttävässä muodossa. Kohtuullisella hinnalla.

    Ja hei, meillä oli ennen leipäkone!
    Joskus silloin kun kakrut olivat ihan pieniä ja leipää meni. Sen kanssa pystyi tekemään 2,5 dl nestemäärällä taikinan, joten sekin lakkasi jossain vaiheessa riittämästä, ja siirryin perinteiseen käsipelillä leipomiseen. (ja kun sanon, että leivon käsipelillä, niin leivon todellakin käsipelillä. Tykkään härpäkkeistä, mutta en usko yleiskoneeseen)
    Harmi että lahjoitin koneen ohjeineen pois, koska en enää muista ulkoa niitä leipäohjeita. (ja kaupalle heti reklamaatiota puuttuvasta suomenkielisestä käyttöohjeesta. sellainen kuuluu olla!)
    Mutta perusohjeeni puolen litran taikinalle on neste + 4 dl karheaa ja loput jauhoja. Leipäkoneelle siis tuosta puolet, ja kuivahiivaa leipäkoneelle muistaakseni 2tl. Meillä suosikkileipää aina vain on peruskauraleipä: nesteenä maito tai vesi, karheana aineena kaurahiutaleita, makeutusaineena sokeri, siirappi tai hunajam jauhoina ihan vaan vehnä, joskus rukiilla lantrattuna (vaikuttaa makuun paljon) ja känttyä kehiin.
    Joskus käytän kauraleivän nesteenä omenamehua, joskus laitan omppu- tai porkkanaraastetta lisäksi.

    Ja täähän liittyy suoraan keittokirjahulluuteen: mulla on aivan ihana leipäkirja. Täytyykin kaivella se esiin hyllyn uumenista :)

    VastaaPoista
  2. Minä olen lakannut tyystin ostelemasta keittokirjoja, kun jäävät kumminkin vain kuljeskelemaan nurkkiin. Mutta siitä huolimatta sait kiinnostumaan tästä kirjasta. :-) Taikasanat olivat tofu ja soijarouhe, tai lähinnä niihin perustuvien ohjeiden puuttuminen, sillä en itsekään pidä kummastakaan. Yhtään. Kaiken lisäksi kasvisruokia (muitakin kuin intialaisia sörsseleitä) olisi kiva oppia tekemään lisää.

    Minäkin olen tolkuttoman huono suunnittelemaan viikon ruokalistaa eteenpäin, ja itse asiassa jo ajatuskin ahdistaa. Tajuan kyllä, että se olisi järkevää, ja ennen harrastinkin sitä, mutta sitten elämä muuttui sellaiseksi, että en pystynyt suunnittelemaan elämää muutenkaan viikkoa eteenpäin. Nyt kun olemme hieman pysyvämmin Suomessa, suunnitteleminen onnistuisi taas, mutta en tiedä, riittääkö henkinen kantti sitoutumaan tiettyihin ruokiin viikoksi eteenpäin. :-D

    Ja kikherneistä tuli mieleen, että en tunnu voivan syödä niitä ollenkaan, kun niistä tulee niin kaameat ilmavaivat. Ei ole kivaa, jos yöunet kärsivät sen takia, että pitää piereskellä koko yö. ;-D Palkokasvit eivät tunnu sopivan mulle muutenkaan, joten niiden varaankaan ei oikein voi kasvisruokia suunnitella.

    Islanti kuulostaa huippumielenkiintoiselta! <3

    VastaaPoista
  3. Mieletön tuo Islanti hommeli, jee hyvä sinä. <3 Täälläkin keittokirjahullu ja kirjahullu ylipäänsä. Omat lempparit on Tessa Kirosin kirjat ja niin otettu, että Tessa seuraa instassa tai puolin ja toisin ja tykkäilee kuvista. <3

    Ihanaa helmikuuta. <3

    VastaaPoista
  4. No nyt tulee kyllä ekstrarispektiä, jos jaksat lukea reseptäjä ruotsiksi! Ihan semmoisiin suorituksiin en itse veny.

    Suunnitelmallisuudesta olen omalla kohdallani huomannut sen, että mitä enemmän suunnittelen, sitä enemmän syntyy hävikkiä.
    Aina jos erehdyn miettimään pidemmälle kuin seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään ja ostamaan raaka-aineita sen mukaan, ei just silloin huvitakaan tehdä just sitä ruokaa mitä olin suunnitellut tai ei ylipäätään ruokaa ollenkaan. Tai sitten sitä samaa on ollut lounasruokalassa, eikä enää kiinnosta syödä uudestaan (ja näin kävi myös silloin, kun pojat oli vielä koululaisia ja minä joskus innostuin olemaan tavallista parempi äiti ja tekemään jotain omasta mielestäni ekstrahyvää- tai vaativaa ruokaa kuullakseni, että "meillä oli tänään koulussa tätä samaa" :)).

    Mun on siis parempi vaan elää fiilispohjalta ruoka kerrallaan ja jättää kaikenlainen suunnitelmallisuus itseäni fiksummille. (Sama ilmiö koskee muuten blogin kirjoittamista. Mun on ihan turha edes yrittää suunnitella mitään etukäteen).

    Mutta se mua vähän harmittaa, että tässä on nyt varastettu sun keittokirjan idea. Sulle kun olis just niin hyvin sopinut kirja, jossa on maistuvia ja helppoja kasvisruokareseptejä, jotka ei maksa paljon.

    Olen myynyt yhden hirsitalon Islantiin ja siinä oli erikoista se, että talossa ei saanut olla ollenkaan räystäitä, ettei tuuli vie kattoa mennessään :). Ostaja oli muistaakseni näyttelijä tai joku TV-tähti, josta kirjoitetun kirjan sain lahjaksi. Muuta en Islannista osaa sanoa, mutta on maana mun mielestä kiehtova.

    Iloista mieltä <3

    VastaaPoista

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!