tiistai 15. maaliskuuta 2016

RESEPTITÖNTÄ ELÄMÄÄ JA KIRJA-ARVONTA

Ruokaan keskittyvän blogin kirjoittaminen on saanut minut analysoimaan omia syömisiäni ihan uudella, mielenkiintoisella tavalla. Aloittaessani viime vuoden loppupuolella minulla oli visio ahkeraan päivittyvästä blogista, joka pursuilee innostavia, inspiroivia ja terveellisiä reseptejä. Hupsista, kuinkas sitten kuitenkin kävikään... Olen huomannut, että valmistan nykyjään todella vähän sellaisia ruokia, joihin liittyy ihan oikea resepti! Luonnollisesti tämä on aiheuttanut sen, että välillä tänne blogiin on ollut vaikea keksiä kirjoitettavaa.

Meidän perheen ruokavalio muuttui aika radikaalisti noin kolme vuotta sitten. Kuten olen jo moneen kertaan todennut, olen aina tehnyt suurimman osan ruuasta itse. Elin vuosikausia siinä harhaluulossa, että meillä syödään terveellisesti, koska kokkaan itse. Ja kyllä, näin varmasti olikin, jos tilannetta vertasi eineksiä ja pikaruokaa syövään perheeseen. Mutta havahduin tuolloin alkuvuodesta 2013 siihen, että eipä se meidän ruoka aina niin terveellistä ollutkaan! Salaatti toki koristi lautasen reunaa aina, mutta hyvin usein ruokalistalla oli jotain aika raskasta: kermapohjaista pastaa, lasagnea, nakkikastiketta ja perunaa, lihapataa ja riisiä jne. Hyviä perinteisiä kotiruokia, kyllä, mutta havahduin noihin aikoihin siihen, että olin ruuan jälkeen aina täysin tööt. Loppuilta meni löhöillessä, ei tullut kuuloonkaan, että olisin jaksanut esim. lähteä jumppaan tai olla muutenkaan kauhean aktiivinen. Luonnollisesti tämän huomasi myös siinä, että vaatekaapissa tapahtui mystistä vaatteiden kutistumista säännöllisesti. Söin usein myös lounaaksi samantyyppisesti, joten ei ihme, että energiataso lähenteli nollaa lähes koko päivän ajan.

Niinpä meille kehittyi ihan uudenlainen tapa syödä ja siitä on muutamassa vuodessa tullut niin rutiinia, että en edes ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Aloin miettimään tätä tuon alussa mainitsemani blogin kirjoittamisen myötä ja myös viime viikolla tapahtuneen "lounas-episodin" myötä. Söin pitkästä aikaa koulussa lounaan ruokalan puolelta: kermaista kanakastiketta ja pastaa. Koko loppupäivä meni ihan persiilleen! Iltapäivän oppitunnit menivät täydessä sumussa, kotiin tullessa oli pakko ottaa päikkärit ja illan jumppaan en olisi saanut raahauduttua, vaikka maailmanrauha olisi ollut siitä kiinni. Ja nyt en siis missään tapauksessa moiti kouluruokaa, vaan totean vain, että tämän tyyppinen ruoka ei vain yksinkertaisesti sovi minulle laisinkaan!!

Mitä me sitten syömme? Toki edelleen teen usein ruokaa, johon on joku resepti, mutta nekin ovat arkena yleensä tosi yksinkertaisia juttuja: esim. linssi- tai sosekeittoa tai linssikastiketta. Useimmiten arkena lautaselle kuitenkin päätyy joku proteiinin lähde ihan sellaisenaan (uunissa kypsennettyä lohta, savulohta tai yksinkertaisesti maustettuja broilerin rintafileitä), avocado tai joku muu hyvä rasvan lähde (esim. pähkinöitä), mahdollisesti uunijuureksia tai joku muu kasvislisuke. Salaatinkin jätän usein "tekemättä" ja ihan vaan pilkon erilaisia kasviksi lautaselle. Nuorelle herralle saatan keittää lisäksi muutaman perunan tai pastaa. Leipää syön tosi harvoin, enkä yleensä kaipaa kauheasti muitakaan välipaloja. Syömme iltaruuan yleensä vasta kuuden jälkeen, jopa lähempänä seitsemää, ja se riittää illaksi. Joskus syön iltapalaksi esim. hedelmäsalaattia, jota yritän muistaa tehdä jääkaappiin pari kertaa viikossa. Lounaaksi syön yleensä hyvin samantyyppisesti. Aamupalaksi (arkena) on jo ihan vakiintunut hedelmä-marjasmoothie, puuro ja kourallinen cashew-pähkinöitä.









Tällaisella ruokavaliolla olen voinut todella hyvin viimeiset pari vuotta. Vaatteiden kutistuminenkin loppui ja mystisesti jotkut vanhat vaatteet jopa kasvoivat uudestaan kokoa, vaikka laihduttaminen ei ensisijainen syy ruokaremonttiin ollutkaan. Energiaa on ihan eri tavalla kuin aikaisemmin, eikä ruuan jälkeen iske totaaliväsymys. Nyt siis kuitenkin iski pienoinen "kriisi"! Voiko tällaisia "ruokia" laittaa ruokablogiin - tuntuu siltä, että näistä tulee enemmänkin ruokapäiväkirja-postauksia kuin varsinaisia ruokaohjeita.

Mitä sinä olet mieltä? Kaipaatko ruokablogiin ihan "oikeita" reseptejä vai saatko inspiraatiota arkeesi myös tällaisista ruokapäiväkirja-tyyppisistä postauksista? Vastaa nimelläsi tai selkeästi tunnistettavalla nimimerkillä ja osallistut Aasia-kirjan arvontaan. Arvon kirjan sunnuntai-iltana 20.3. klo 21!



Energistä tiistaita kaikille!

Emma <3

p.s. sorry, kuvien laatu on tänään normaaliakin kehnompi, halusin saada postauksen valmiiksi ennen töihin lähtöä, joten en ehtinyt ruveta retusoimaan kuvia laisinkaan...

3 kommenttia:

  1. Minua ainakin kiinnostaa myös nämä "reseptittömät" ruokapostaukset - sitäpaitsi kyllähän se melkein aina vaatii jotakin tekemistä, vaikka olisikin vain tyyliä : "Laita lohi uuniin. Pilko kasvikset. " ;)
    saya
    sayav(at)hotmail.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, just eilen taas totesin, että reseptittömän, helpon ja nopean ruuan tekemiseen meni melkein tunti :)

      Poista
  2. Hei Saya, ei liene yllätys, että sinä voitit "arvonnassa" :) Laitoin sulle jo sähköpostia, lähetäthän mulle sun yhteystiedot, niin saat kirjan pian postissa!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!