lauantai 6. helmikuuta 2021

LINSSIKEITOT VERTAILUSSA

Siitä lähtien, kun tein ensimmäistä kertaa linssikeittoa siskoni ohjeella, olen ollut sitä mieltä, että kovin paljon parempaa ruokaa ei helpolla pysty tekemään. Olen maistellut ja testannut monta linssikeittoa tässä vuosien varrella, mutta palaan aina tähän samaan vanhaan ohjeeseen uudestaan ja uudestaan - ihan vaan, koska se on niin hyvää (ja myös ihan superhelppo valmistaa). Vaikka ohjetta on helppo muunnella (vinkit täältä), en sitä yleensä tee, vaan meillä syödään vähintään kerran kahdessa viikossa tätä samaa soppaa samalla ohjeella, eikä kukaan edes ole kyllästynyt. Jos ruoka on helppo, halpa, hyvä ja vielä kaiken lisäksi vege, ei kellään todellakaan ole mitään valittamisen aihetta. (Toinen hyvä oma linssikeiton ohje muuten löytyy täältä, tuo voisi toimia tosi hyvin nyt veriappelsiinien aikana! Lisäisin keittoon mukaan myös puolikkaan appelsiinin kuoren raastettuna.) 

Aurinkoinen linssikeitto
 

Tässä vielä kertauksena oman linssikeittoni ohje:

Emman maailman paras linssikeitto

1 iso sipuli

3-4 valkosipulin kynttä

2 dl kuivattuja punaisia linssejä

purkki paseerattua tomaattia

suolaa, mustapippuria (mieluiten myllystä)

chiliä (jos tykkäät potkusta)

kanelia (kyllä, trust me!)

2 laakerinlehteä

kananliemikuutio (voit tietenkin käyttää myös kasviskuutiota tai jättää kokonaan pois, jos vierastat niiden käyttöä)

(intiaani)sokeria

vettä

hyvälaatuista oliiviöljyä

 tuoreita yrttejä maun mukaan (minun suosikkejani tässä ovat persilja ja basilika)

Aloita pilkkomalla sipuli ja valkosipuli. Minä tykkään raastaa valkosipulin, jolloin keittoon ei jää isoja palasia. Kuullota sipuleita runsaassa lorauksessa hyvälaatuista oliiviöljyä. Älä nuukaile öljyn kanssa, se tuo mukavaa täyteläisyyttä lopputulokseen. Ole varovainen, etteivät sipulit ruskistu! Lisää joukkoon ripaus suolaa, muutama kierros mustapippuria ja muutama ”purkinheilautus” chiliä ja kanelia. Näiden määrä on tietenkin taas makuasia, mutta tässä vaiheessa ei kannata innostua liikaa – voit lisätä mausteita myös myöhemmin. Jos ihmettelet kanelia, niin kannattaa kokeilla; se tuo saman makumaailman kuin Garam Masala mausteseos (jota tietenkin voit myös käyttää kanelin sijaan). Kuullota sipuleita edelleen pari minuuttia niin, että mausteet kypsyvät ja luovuttavat makunsa. (Jos haluat tomaattisemman lopputuloksen, lisää pari ruokalusikallista tomaattipyrettä tässä vaiheessa. Muista, että pyre pitää myös aina kypsentää pannulla hetken ajan.) Lisää kiehuvaa vettä noin litra, heitä sekaan laakerilehdet ja liemikuutio ja anna kiehua n. 5 minuuttia. Seuraavaksi paseerattu tomaatti, huuhdo purkinpohja vedellä ja lisää se myös joukkoon. Tässä vaiheessa kannattaa lisätä mukaan noin ruokalusikallinen sokeria. Itse käytän usein intiaanisokeria, se antaa kivaa paahteista makua keittoon. Sokeria tarvitaan tasapainottamaan (AINA!) tomaatin hapokkuutta! Hunajaakin varmasti voi käyttää, jos karttaa tavallista sokeria, mutta kaikki tomaattikastikkeet tarvitsevat ripauksen makeutta. 

Kiehauta uudestaan ja anna porista miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää huuhdotut linssit, hämmentele hetken aikaa, etteivät linssit jämähdä kiinni pohjaan ja laske sitten lämpötilaa niin, että keitto juuri ja juuri porisee. Käy kurkkaamassa välillä kaipaako vettä (on makuasia kuinka paksusta sopasta tykkää), mutta nyt pitäisi malttaa antaa keiton kypsyä ainakin tunnin verran. Jos lähdet tällä aikaa lenkille, lahjo joku perheenjäsen hämmentämään soppaa välillä! Tunnin kuluttua kannattaa maistella (ennen linssien kunnollista kypsymistä keitto on melko pliisua ja raa’an oloista); pitäisikö jotain maustetta lisätä? Luota omaan makuaistiisi (ja siihen tietoon, miten perheenjäsenesi suhtautuvat mausteisiin)! Eikä haittaa, vaikka keitto jää hellalle yli tunniksi, mitä pidempi aika, sen täyteläisempi maku. Linssit kokevat ihmeellisen makumuodonmuutoksen tuossa ajassa ja tekevät sopasta ihanan pehmeää! 

Silppua joukkoon lopuksi haluamiasi yrttejä kourallinen. Jos et välttele leipää, niin tuore maalaisleipä sopii tämän keiton kanssa todella hyvin. Itse lusikoin joukkoon usein myös raejuustoa, varsinkin jos chiliä on ripsahtanut joukkoon tavallista enemmän.
Kyllä on ruma kuva! Mulla ei ole omasta keitosta yhtään tämän parempaa kuvaa...
 
 
Hienoisella ylimielisyydellä olenkin tässä vuosien varrella suhtautunut eri medioissa esiintyneisiin ylistäviin kommentteihin ja viittauksiin Maailman parhaasta linssikeitosta. Just joo, kyllä meillä tiedetään kuka tekee maailman parasta linssikeittoa - ihan turha edes ehdottaa, että vaihtaisin (tai edes kokeilisin) mitään muuta reseptiä! Noh, keitto on kuitenkin kummitellut takaraivossani ajoittain ja tänään päädyin sitten tekemään sitä lauantai-illan "mulla ei ole mitään tekemistä" -puuhakkuuskohtauksessani. Ihan alkuperäisen ohjeen mukaan en pystynyt tekemään, koska kaikkia aineksia ei löytynyt laatikoista ja kaapeista, joten olen hieman säveltänyt ja soveltanut. Kirjasin kuitenkin tarkkaan ylös, miten tein tällä kertaa. Valmistusohje on kopioitu suoraan alkuperäisestä ohjeesta, ainoastaan keittoaikaa olen pidentänyt.

Maailman paras linssikeitto pienin muutoksin

pari nokaretta voita

2 sipulia silputtuna

3 valkosipulinkynttä raastettuna

3 tl kurkumaa

1,5 tl inkiväärijauhetta

1/2 - 1 tl chilihiutaleita

1 tl paprikajauhetta

1,5 tl sellerisuolaa

suolaa, mustapippuria

purkillinen hyvälaatuista tomaattimurskaa (+purkin huuhteluvesi)

vähintään 1 l valmiiksi kiehautettua vettä

3 dl punaisia kuivattuja linssejä

0,5 dl kookosmaitoa (tai enemmän, jos tykkäät)

Huuhdo linssit huolellisesti siivilässä kylmällä vedellä. Hienonna sipuli sekä valkosipuli ja laita ne mausteiden sekä voin kanssa kattilaan. Kuullota kevyesti miedolla lämmöllä, mutta älä päästä raaka-aineita ruskistumaan. Lisää joukkoon vesi sekä tomaattimurska. Anna kiehua muutama minuutti ja lisää joukkoon huuhdotut linssit. Anna keiton kiehua välillä sekoittaen noin tunnin verran ja lisää vielä kerma joukkoon. Anna hautua 5-10 minuuttia kannen alla ennen tarjoilua.

 


Noh, kumpi voitti? Ihan rehellisesti täytyy sanoa, että vaikka en myönnäkään täydellistä tappiota, pääsee tämä keitto kyllä jatkoon. Tosi hyvää tuli ja varmasti teen uudestaan. Vähän jäi kaihertamaan, että en ihan tarkkaan ohjetta saanut toteutettua, joten ensi kerralla täytyy käydä kaupassa etukäteen ja noudattaa alkuperäistä ohjetta ihan täsmällisesti. Cajun-mausteseos oli se, mikä multa puuttui ja vaikka sen sekoitusohje olisikin täältä löytynyt, ihan niin puuhakkaalla tuulella en kuitenkaan ollut.

Keittoa tulee tuolla ohjeella iso kattilallinen ja kun mukaan vielä lasketaan eilisen ja tämän päivän jämät, meillä taitaa olla valmista ruokaa ainakin keskiviikkoon asti. Mikä on ihan hyvä, koska mulla on vielä muutamat kokeet korjaamatta ja yksi kokonaan pitämättä. Keskiviikkoiltaan mennessä pitää kaiken olla tehtynä, koska torstaina alkaa sairaslomani ja olen päättänyt, että deadline kokeiden korjaamiselle on tuo keskiviikko. Haluan herätä torstaiaamuna niin, että mulla on kaikki tehtynä (ja mitä todennäköisimmin mietin koko päivän, että mitäköhän sitä nyt sitten tekisi...).

Onko teillä joku oma maailman paras linssikeitto-ohje?

7 kommenttia:

  1. Hyvän kuuloisia linssikeittoja! Minä teen linssikeittoa tosi harvoin (syystä että ukkeli ei oikein fanita keittoja muutenkaan), ja yleensä aina sävellän jotain, eli mulla ei ole mitään luotto-ohjetta. Täytyisikin tehdä iso satsi linssikeittoa ihan vaan itselle ja syödä sitä monta päivää lounaaksi, ettei tarvitsisi syödä kaupan valmiskeittoja (oon kurkkuani myöten täynnä niitä!!!).

    Edellisen postauksen aihe on mulle täysin vieras, mutta olen tosi iloinen siitä, että tajusit uupumuksesi ajoissa ja osasit viheltää pelin poikki. Otahan nyt sairaslomalla ihan rennosti ja ilahduta meitä blogisi lukijoita vaikka postaamalla jotain joka päivä! <3

    Kaikkea hyvää sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eiei, ei kaupan linssikeittoja!!! Mun mielestä niissä on suurin ongelma se, ettei sitä tomaatin hapokkuutta ole taitettu sokerilla ja se tulee ihan liikaa läpi. Olen kokeillut niiden tuunaamistakin, mutta tulos ei ole ollut kummoinen ja periaatteessa melkein samalla vaivalla tekee jo oman keiton. Mä teen yleensä ison kattilallisen kerralla ja pakastan itselleni sitten lounasannoksiksi (koska en jaksa välttämättä syödä monta päivää peräkkäin). Annos linssikeittoa ja puoli purkillista raejuustoa pitää nälän loitolla monta tuntia! Kunhan muistat laittaa sitä sokeria riittävästi ja muitakin mausteita (maistele matkan varrella) ja hauduttelet keittoa ainakin tunnin (mä annan usein porista jopa kaksi tuntia), niin et voi epäonnistua! Etkä taatusti suostu syömään kaupan keittoja enää ton jälkeen :D

      Edellisen postauksen aihe on ollut mullekin täysin vieras tähän asti, mutta niin vaan tässä pääsi käymään. Kiitos toivotteluista, tarkoitus on tosiaan ottaa mahdollisimman rennosti ja saada pään sisäinen, jo vuoden kestänyt jatkuva "häytystila" vaikenemaan. En uskalla luvata, että sentään ihan joka päivä postaisin, mutta ainakin tällä hetkellä on semmoinen fiilis, että tekisi mieli kirjoittaa paljon :) Mutta katstotaan kuinka käy.

      Kiitos Satu 💗 Ja oikein kivaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  2. Tulee nyt tähän keittokatsaukseen tää mun viesti, jossa halusin vaan kertoa, että luin sun edellisen postauksen työmatkalla Kainuun korvessa, mutta kun yritin kirjoittaa siihen kommenttia, löi vaan ihan tyhjää, koska oikeasti en osannut kirjoittaa mitään järkevää.

    Tiedätkin sen, että itse olen tuskaillut töissäni jo vuosia ja kyntänyt ihan pohjamutia myöden, mutta nyt sitten onkin kääntynyt kaikki päälaelleen niin, että pitkästä, pitkästä (siis todellakin puhutaan varmaan viidestä vuodesta ainakin) olen kokenut ekaa kertaa ihan todellista työniloa ja ollut tosi motivoitunut ja innostunut ja ahkera. Ja siksi jotenkin varmaan jouduin välttämään sitä, että olisin koittanut asettua sun tänhetkiseen rooliin, koska vähän pelkäsin, että se saa mun omat kielteiset, tällä hetkellä jopa ihan vieraalta tuntuvat tunteet pinnalle ja taisin vähän suojella itseäni.

    Niinkuin taisin sulle toisaalla kirjoittaakin, niin sun tapauksessa ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä todellakin olisi rankemmanpuoleinen työuupumus. Sen verran paljon työtäsi rakastat, että tiedän, että ihan heppoisin perustein et nykytilaan olisi ajautunut tai siitä kertonut. Ja ihan superiloinen olen siitä, että pääset puhumaan olosta ammattilaisten kanssa. Ei ole kokemusta, mutta varmasti niin eri asia päästä kertomaan tuntemuksistaan psykologille tai psykiatrille (en aina tiedä noiden eroa) kuin läheisille. Mulla ainakin olis tosi luottavainen mieli.

    Mutta sen verran uupumuksesta keittoihin, että mulle keitot on niin keyvttä ruokaa, että niitten tekemisen vaiva hyötyyn nähden on mun tapauksessa niin pieni, etten niitä juurikaan jaksa kokkailla. Ja siis ihan kaikki keitot on mulle liian heppoisia, vaikka söisin niiden kanssa lisukkeita ja leipääkin. Vatsa vetää vaan sen verran kuin vetää ja vähän ajan päästä on uudelleen nälkä. Mutta nyt kun olen taas palannut vuodenvaihteen jälkeen toimistolle, olen käynyt lounasruokalassa syömässä ja mun päivän pääruokailu on sitä myöten parantunut viimeajoista tosi paljon. Ja siis tänään söin juurikin keittoa (tomaatti-vuohenjuusto) hehhee. Siksi ettei huvittanut syödä kaalikääryleitä, eikä mustaherukkakalkkunaa.

    Mutta linsseille mun suosikkiresepetin on tää https://vegaanihaaste.fi/reseptit/vaivaton-linssilasagne

    Lepoa, mielenrauhaa ja talvisen kaunista auringonpaistetta Emma <3.
    Päivä on tänään pidentynyt jo 7 minuuttia vaille 3 tuntia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, ei tullut mieleenkään, että mun kirjoituksesta voisi jollain nousta pintaan omia ikäviä ajatuksia. Olinpa ajattelematon, anteeksi! Ja siis todellakin toivon, ettet ruvennut miettimään mitään vanhoja juttuja (eli tosi hyvä, että "suojelit" itseäsi), koska olen ihan supersupersuperiloinen sun puolesta, että työ on ollut kivaa ja innostavaa ja olet löytänyt motivaation ja työn ilon.

      En siis ollenkaan jatka tästä aiheesta tässä vastauksessa, ettei mennä mihinkään tylsiin juttuihin! Siirrytään siis keittoihin :) Mulle myös kaikki keitot on ihan liian heppoisia (just esim. vaikka tomaatti-vuohenjuusto) varsinkin lounasruokana; ei pidä nälkää kuin ihan hetken, enkä tykkää (etenkään päivällä) syödä kauheasti leipää. Mutta poikkeuksen tekee toi linssikeitto: annos sitä ja puoli purkillista raejuustoa, niin pysyy kuule nälkä loitolla monta tuntia, mutta ei tule liian ähky olo kuitenkaan. Ei tietenkään onnistu, jos syöt lounasruokalassa, mutta mahdollisia tulevia etäpäiviä tai viikonloppuja silmälläpitäen, kannattaa kokeilla! (Ihan vaan sivuhuomautuksena: en yhtään ihmettele, ettei tehnyt mieli mustaherukkakalkkunaa... kuulostaa tosi oudolta...)

      Kiitos linssilasagneohjeesta, pitää kokeilla joskus. Jotain vastaavaa olen tainnut tehdä itsekin, mutta uusi ohje on aina kiva piristysruiske omiin tuttuihin pöperöihin.

      Ja kiitos Annukka kaikista toivotteluista 💗💗💗 Lupaan levätä ja yrittää rauhoittaa pään sisäistä myllerrystä. Ja tosiaan, kuinka ihanaa onkaan, että päivä on pidentynyt jo tosi paljon! Ollaan yhteydessä, etähalaus täältä 💗

      Poista
  3. Täytyypä kokeilla tätä linssikeittoa. Itse olen tehnyt vain tomaattista linssisosekeittoa. Vetäisen keiton ihan vapaasti omasta päästäni, mutta ohje menee suunnilleen näin:

    Kuullotan öljyssä paljon sipulia, jos on paprikaa, niin sitäkin saatan laittaa sekaan. Ja vielä valkosipulia.
    Lisään juustokuminaa, curryä, kurkumaa, korianteria, vähän suolaa. Sitten laitan 2x500g paseerattua tomaattia ja vettä + kasvisliemikuution. Lisään vielä huuhdellut linssit.
    Annan porista n. 20 minuuttia ja sitten soseutan. Joskus saatan lisätä pienen tetran kookosmaitoa, mutta yleensä en.

    Ota nyt iisisti siellä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika lailla samanlainen tuo sun ohje, kuin munkin normaali versio :) Mä kyllä keittelen aina reilusti pidempään, mutta muuten suht sama ohje ja sikäli ihana, että ei oo niin nokonuukaa, jos ihan kaikkia mausteita ei löyty kaapista just sillä kertaa. Paitsi korianteri, siitä en yhtään tykkää, hyi!

      Otan iisisti, kiitos Birgitta 💗💗💗

      Poista
    2. Hehee, korianteri onkin juuri sellainen mauste, että siitä tykkää tai sitten ei. Kuivattuna se on mun mielestä hyvin erilainen kuin tuoreena, mutta sekin on makuasia :) Musta on kivointa, että olen oppinut tekemään joitain ruokia ilman, että täytyy kaivaa ohjeita netistä tai kaapista.

      Siinä olet oikeassa, että tomaattipohjainen keitto tulee aina vaan paremmaksi, jos sitä muhituttaa liedellä pitkään.

      Poista

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!