keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

15 TÄRKEINTÄ RUOKA-AINETTA

Mulla on aina kaksi pinoa kirjoja. Toisessa on meneillään oleva (yleensä dekkari) ja vuoroaan odottavat. Toisessa, yleensä pidempään paikalla pysyvässä pinossa on erilaisia tietokirjoja, joita luen fiiliksen mukaan selaillen. Usein kappale sieltä, toinen täältä. Jos muutaman selailukerran perusteella vaikuttaa siltä, että kirja on enemmän kuin höpönhöpöä tai siitä voi olla hyötyä mulle ammatillisesti, käyn ostamassa kyseisen kirjan. Näin mulle on vuosien varrella kertynyt ihan kiitettävä hyllyllinen erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kirjoja, joista osa on jopa saavuttanut pienimuotoisen "Raamattu-aseman" mun elämässä. Niihin on aina kiva palata, kun tuntuu siltä, että pitäisi tehdä ryhtiliike tai toisaalta silloin, jos tiedän seuraavana päivänä puhuvani koulussa jotain ihmisen terveyteen liittyvää. Lukiolaiset ovat tehneet selväksi, että he haluavat syvällisempää tietoa, kuin vain "pitää mennä nukkumaan ajoissa, koska uni on tärkeää". He (ja minä myös) haluavat tietää biologiset selitykset asioihin ja selvästi helpommin omaksuvat terveitä elämäntapoja, kun ymmärtävät niiden merkityksen fysiologisella tasolla. Tai sitten toisaalta esim. vaikka kasvisyönnin merkitys ekologisesta näkökulmasta, mistä puhumme enemmän maantieteen puolella. Kerran yksi poika päätti näiden mantsan tuntien jälkeen kokeilla pari päivää kasvisyöntiä (halusi kuulemma osoittaa, että silleen ei pysy hengissä) ja nykyjään hän on vegaani! Silloin tuli aika hyvä fiilis, että on tällä työllä ihan oikeasti tosi paljon merkitystä. (Hups, tässähän alkaa tulla ikävä opettamista...)

Mutta nyt mä eksyin taas sivuraiteille. Ne 15 ruoka-ainetta... Olen nyt lueskellut mielenkiintoista kirjaa Kuinka elää kuolematta (ehkä paras tietokirjan nimi ikinä!) ja siinä kirjoittaja listaa oman päivittäisen tusinansa, joka muodostaessaan ruokavalion perustan, edistää terveyttä.


Mitään varsinaista uutta listalta ei löytynyt, mutta jäin sen jälkeen miettimään, mitkä ruoka-aineet ovat mun perusruokavalion kulmakiviä - niin hyvää tuovan vaikutuksen, kuin tykkäämisenkin kautta. Mitä muuten ovat pitkälle kaksi samaa asiaa, jos erilaisia ruuista tulevia mahavaivoja tms. ei oteta huomioon; jos ruoka tuo hyvää mieltä, se myös yleensä tekee hyvää. Ainakin omalla kohdallani tämä pitää paikkaansa. Syön toki välillä (ja ajoittain useinkin) epäterveellistä ruokaa, mutta harvemmin hampurilaisen tai suklaapatukan syöminen tuo kuitenkaan hyvää mieltä. En ihan pystynyt pysymään tusinassa, vaan omalle listalleni pääsi 15 ruoka-ainetta. Kuten kirjankaan lista, myös munkaan lista ei muodostu pelkästään yksittäisistä ruoka-aineista, vaan osa listan kohdista on monikossa. Ja mun listalla ei ole mukana vesi eikä liikunta, koska ne eivät ole ruokaa :)

Kaurapuuro. En aikaisemmin ollut kaurapuuron ystävä ollenkaan, mun mielestä se oli inhottavan limaista ja mautonta. Lapsena meillä syötiin aina ruispuuroa, mikä kyllä vieläkin on mun mielestä tosi hyvää, mutta aamulla syötynä saa mun mahan vähän kärttyisäksi. Opettelin syömään kaurapuuroa 5-6 vuotta sitten ja nykyjään se kuuluu lähes kaikkiin arkiaamuihin. Joskus laitan siihen voisilmän, toisinaan sekoitan joukkoon maapähkinä- tai hasselpähkinätahnaa sekä jotain marjoja ja/tai banaania. Puuro itsessään ei pidä nälkää kauhean hyvin, mutta on smoothien ja pähkinöiden kanssa mulle ihan riittävä aamupala, jolla pärjään lounaaseen asti. Ja tekeehän se mahalle hyvää, ihan todistetustikin! Viimeisin villitykseni on puuron sekaan sekoitettu hasselpähkinätahna ja pensasmustikat, nam!

Mansikka. Tässä voisi olla tietenkin marjat, mutta useimmiten se mulla tarkoittaa mansikoita. Kesällä tuoreena päivittäin (laskeskelin just, että kesällä menee vähintään puoli litraa päivässä), talvella tietenkin pakastemansikoita. Mansikat (banaanin kanssa) ovat joka-aamuisen smoothieni pohja, joskus muussaan ne kohmeisena puuron sekaan. Mansikat ovat myös mun lempparituorepuuron pohja.


Banaani. Ei sellaisenaan herätä mitään suuria intohimon tunteita, mutta on niin näppärä ja täyttävä hedelmä, että pääsee ehdottomasti listalle. Aamu-smoothiessa, välipalana tai viipaloituna puuron päälle. Trendikästä Nice creamia olen kokeillut kerran, mutta en innostunut. Sitä kyllä hehkutetaan niin paljon edelleen kaikkialla, että pitäisi ehkä antaa sille toinen mahdollisuus...

Cashew-pähkinät. Muut pähkinät toki myös, mutta cashewta rakastan. Syön niitä joka aamu pienen kourallisen ja joskus myös välipalaksi. Jos vain saisi aikaiseksi, niistä saisi tehtyä myös kaikenlaisia kastikkeita. Nyt muuten tulikin mieleen se mahtava majoneesin korvike coleslaw-salaatille, pitääkin tehdä taas pitkästä aikaa. Ohjeen löydät täältä.

Kreikkalainen jugurtti. Käytän maitotuotteita tosi vähän; maidosta en tykkää, rahkaa melkein inhoan (paitsi rahapiirakassa, haha) ja kaikki muut jugurtit aiheuttavat mahaongelmia syystä tai toisesta. Mutta Valion Kreikkalainen jugurtti sopii mun mahalle ja on hyvä aamupala niinä aamuina, kun puuro ei nappaa. Joko sellaisenaan marjojen/banaanin ja myslin kanssa tai sitten tuon lempparituorepuuron pohjana.


Avocado. Huokaus, avocadot. Tiedostava, maailman ja ihmisten tilasta välittävä ihminen kaiketi laittaisi avocadot boikottiin, niin paljon niiden viljelyyn liittyvistä haitoista ja ongelmista on puhuttu lähiaikoina. Tässä kohtaa mä kuitenkin isken jarrut tiskiin ja päätän, että ihan kaikesta en voi menettää yöuniani; avocado tekee mulle niin hyvää ja on niin täyttävä ja kätevä lounaan osa, että en vaan pysty luopumaan siitä. Ja lisäksi rakastan sen makua! Lohduttelen itseäni sillä, että koitan tehdä paljon hyvää muilla tavoilla luonnon hyvinvoinnin ja epäinhimillisten työolojen vastustamisen eteen.


Vihreät. Tähän kuuluvat ennen kaikkea parsakaali ja vihreät pavut. Toki kaikki muukin vihreä, mutta tuo kaksi ovat mun suosikkeja. Yleensä pakastevihannekset ovat mun mielestä (vaikka hyvin laadukkaita ovatkin nykyjään) vähän keinotekoisen makuisia, mutta vihreissä pavuissa en tuota "sivumakua" huomaa. Parsakaalin syön mieluummin tuoreena. Varsinkin nyt kesällä, kun torilta saa kotimaista parsakaalia, meinaa itku tulla, kun se on niin hyvää.

Porkkana. Harvemmin keitettynä, mutta aina paahdetuissa uunijuureksissa mukana. Ja tosi usein salaatin korvikkeena ihan vaan semmoisenaan raakana lautasen reunalla. Tosi hyvää myös dipattuna hummukseen.

Paprika. Yksi ehdottomista suosikeistani. Ja nimenomaan raakana, aina mukana salaatin seassa tai sitten porkkanan kanssa pilkottuna lautasen reunalla. Kypsästä paprikasta en niinkään välitä, mutta esim. Romesco-kastike on itkettävän hyvää.

Pavut ja linssit. Luojan kiitos, eivät aiheuta mulla mahavaivoja, koska tähän kuuluu niin valtava määrä hyviä, käteviä ja kasviruokavaliota tukevia juttuja. Yritän koko ajan lisätä meidän kasviruokien määrää ja pavut ja linssit ovat silloin tietenkin ihan ehdoton juttu, koska proteiinia on saatava. En tykkää soijatuotteista ja Nyhtis ja Härkis ovat molemmat jotenkin ruvenneet ällöttämään. Niissä on loppujen lopuksi tosi keinotekoinen maku ja varsinkin suutuntuma, mikä on mulle aika tärkeä juttu ruuassa. Niinpä sujautan papuja tai linssejä vähän kaiken joukkoon, teen usein erilaisia kasvispihvejä, tahnoja tai keittoja ja aika usein lounaaksi papusekoituspohjaisen salaatin. Yleensä ostan pavut valmiiksi kypsennettyinä, mutta nyt on tarkoitus alkaa vähän pihistelemään ruokamenoissa (koska ensi kesän vähän pidempi lomamatka) ja olen ajatellut ruveta keittämään niitä itse. Ne kestävät kuulemma tosi hyvin pakastamisen, mikä olisi hyvä juttu myös sen takia, että silloin niitä saisi käyttöön aina sopivan määrän kerrallaan.




Kananmuna. Vaatiko selitystä? Täyttävä, kätevä, helppo, proteiinia. Lounasrasian yksi yleisimmistä asukeista juuri sen helppouden takia. Munakkaatkin ovat toki käteviä, mutta jostain syystä en ole munakasnainen - tosi harvoin tulee tehtyä.

Raejuusto. Vähän sama juttu kuin muna. Maitotuotteista kreikkalaisen jugurtin lisäksi toinen, joka ei ärsytä mahaani. Niin kätevä ottaa mukaan lounaalle ja toimii myös välipalana. Sopii linssikeiton lisukkeeksi, varsinkin jos soppa on vähän turhan tulista. Eniten tykkään Valion pehmeästä raejuustosta.


Kala. Jos saisin ihan oikeasti tuoretta kalaa, meillä syötäisi sitä monta kertaa viikossa. Marketin kalatiski ei vakuuta meren rannalla kasvanutta, joka lapsena tottui tuoreeseen kalaan. Työpaikkakaupungissani avattiin reilu kaksi vuotta sitten kunnollinen kalakauppa, joka sai aikaan meillä räjähdysmäisen kasvun kalan syönnissä. Ikävä kyllä kauppa suljettiin ja joudun taas turvautumaan markettien kalatiskiin. Useimmiten lohta, koska se on helppo ja kalliinakin aina edullisempi kuin eniten rakastamani valkoinen kala. Syön myös tonnikalaa aika säännöllisesti lounaalla ja teen siitä välillä helpon tonnikala-peruna -laatikon, jota pakastan lapselle annosrasioissa.



Broileri. Niin helppoa, niin kätevää, niin edullista, niin hyvää. Kuten avocadonkin kohdalla, koitan unohtaa kaikki ikävät jutut ja palaan aina uudestaan ja uudestaan kypsentämään uunipellillä paketillisen broilerinfileitä ja pakastamaan ne lounasruuaksi. Tai tekemään broileripullia. Tai broilerikastiketta. Tai salaattia. Broileri taipuu niin moneksi, että en kyllä siitä luovu, ennen kuin mahdollisesti joskus alan kokonaan kasvisyöjäksi.


Jauheliha. Tähän tarkoituksella jauheliha, ei naudanliha. Ihan sama asia tietenkin, mutta syömme kokolihaa nykyjään ihan älyttömän harvoin. Jauheliha pääsee tälle listalle lähinnä sen helppouden takia. Ruuanlaiton pitää olla sellaista, että se ei aiheuta liikaa stressiä ja tähän tarkoitukseen jauheliha sopii täydellisesti. Paketti jauhelihaa taipuu niin moneksi ruuaksi helposti, että sitä ei vaan yksinkertaisesti voi jättää tältä (arki)listalta pois. Yksi juttu, mitä yritän pitää pakkasessa aina, on itse tehdyt lihapullat annospusseihin pakattuina. Sopivat helpoksi lounaaksi sellaisenaan, ne voi heittää tomaattikastikkeeseen ja tarjota pastan kanssa, kermassa hetken aikaa muhittuaan ovat ihania perunoiden kanssa jne.jne. Ja mikä tärkeintä, kaikki rakastavat!


Kovasti pähkäilin, pitäisikö listalle ujuttaa vielä couscous ja kvinoa, mutta päätin jättää ne sivumaininnalle. Käytän suht usein, mutta eivät kuitenkaan ole sitä ruokavalioni kivijalkakamaa. Couscous-salaatti on helppo, kätevä ja hyvä, mutta huomasin näitä listatessani, että se ei ole niin tärkeä, kuin jotkut muut jutut. Toi on myös aika asiallinen pohdittava juttu: mitkä ruuat terveellisyyden ja hyvän mielen lisäksi ovat sulle tärkeitä?



No huh, johan tuli taas pitkä juttu. Mutta tätä oli kiva kirjoittaa, vetoan aina siihen 😄 Ja hei, nyt mä haluaisin kuulla, mitkä ovat sun tärkeimmät ruoka-aineet! Ei tarvitse (toki saa!) kirjoittaa näin pitkiä perusteluja, pelkkä listakin riittää. Ja jos sulla on semmoinen tunne, että mitään ei tule mieleen (ja varsinkin, jos arkiruuan tekeminen tekee tiukkaa), niin tämä on aika hyvä juttu käydä läpi ja miettiä. Kun kirjaa ylös itselle mieluisimmat raaka-aineet ja tekee niistä vaikka listan lompakkoon, niin sen mukaan on helppo tehdä ostoksia kaupassa. Ei siellä kaupassa aina tarvitse päättää mitä ruokaa tekee tänään, riittää, että ostaa perusainekset ja sitten kotona pienen huilin ja välipalan jälkeen alkaa miettimään, mitä näistä saisi aikaiseksi. Kokeile vaikka!

Mitkä ruoka-aineet löytyvät sun keittiöstä ja lautaselta aina? 
Olisi myös tosi kiva kuulla, miksi.
💗 
p.s. näin lomalla näköjään intoudun välillä kirjoittamaan ihan hurjaa tahtia. Jos et ehtinyt lukea edellistä postausta kivasta kesästä, voit käydä lukemassa sen täältä :)

2 kommenttia:

  1. Olipas taas kiva postaus ja pisti kyllä miettimään omaakin listaa. Mulla listalle nousisivat jauheliha, broileri, parsa-ja kukkakaali, salaatti, tomaatti, kurkku ja ehdottomasti cashew-pähkinät, ne vaan on niin nameja :) Täytyykin ihan miettiä, saisko näistä postauksen peräti aikaiseksi... Ihan vähän käy kateeksi noita sun pakastettuja kanoja ja lihapullia, meillä kun pakastimessa ei kerta kaikkiaan säily mikään! Noh, mun pavut on kyllä saaneet olla ihan rauhassa ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika lailla samanlaiselta näyttää meidän listat :) Eipä kuule meilläkään varsinkaan noi lihapullat kauaa säily, niitä pitää vaan olla koko ajan vääntämässä uusia. Broilerifileitä kypsennän pakkaseen uunipellillisen n. kerran viikossa - ne tulevat niin kätevästi muun ruuanlaiton sivussa. Niinä vuosina kun olen omia papuja saanut pakastettua, eivät kyllä ole säilyneet sielä kuin muutaman viikon, koska olen itse syönyt ne heti pois :) Tänä vuonna näyttää siltä, että papusato jää tosi niukaksi, taisin kylvää liian myöhään. Pitää siis pärjätä pakastepavuilla!

      Kiva, jos kirjoitat postauksen samasta aiheesta! Ihanaa loppuviikkoa ja loman alkua sulle Anu <3

      Poista

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!