Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmät. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. elokuuta 2020

VIHERVIIKOT

Huhhuh miten helppoa sitä onkaan lipsua jopa rutiineiksi muodostuneista hyvistä tavoista! Olen useaan otteeseen puhunut vihreiden syömisestä; kuinka meillä on jokaisella aterialla aina lautasella salaattia tai edes erilaisia pilkottuja kasviksia ja/tai juureksia. Tämä on tapa, jota meidän perheessä on noudatettu jo vuosia, eikä sitä yleensä tarvitse miettiä mitenkään erikseen. Kaikki meistä tykkäävät näistä erilaisista vihreistä eli lastakaan ei ole koskaan tarvinnut pakottaa syömään salaattiaan.


Kuinka ollakaan, koronakevät sotki tämänkin tavan! Viime keväänä olin niin väsynyt ja stressaantunut (ja tein ylipitkää työpäivää), että syömisten laita oli vähän sinnepäin monta kertaa viikossa. Nyt jälkikäteen, kun mietin tuota kevättä, en muista montakaan kertaa, jolloin olisin innoissani ja rakkaudella tehnyt arkiruokaa, kuten yleensä tapanani on. Ja kuinka ollakaan, myös kasvisten syönti väheni pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa näköjään loppui lähes kokonaan. Sama jatkui kesällä ja havahduin tähän asiaan vasta tällä viikolla.

Toki joidenkin ruokien kanssa salaattia on tullut pilkottua ja kesällä tietenkin ollaan syöty kasviksia ja varsinkin marjoja paljon. Mutta se rutiini, että teen joka päivä itse ruuan ja pilkon lautaselle ison kasan jotain tuoretta, on hävinnyt johonkin. Enkä kyllä ole kasvisruokiakaan tehnyt kuin muutaman kerran. Helppohan tästä olisi koronaa syyttää, mutta en jotenkin enää jaksa laittaa kaikkea sen piikkiin. Nyt kyllä ymmärrän ihan eri tavalla sen, miksi jaksamisen kanssa tavalla tai toisella kamppailevat ihmiset sortuvat epäterveellisiin valintoihin! Raaka fakta on se, että ne ”huonot” ruuat sitten entisestään väsyttävät ja pahentavat jo valmiiksi tukalaa olotilaa. Kierre on valmis!

Nyt kun olen vähitellen saanut voimani (ja oman itseni) takaisin, tajusin myös tämän ruokapuolen repsahduksen. Oikein säikähdin, kun rupesin laskemaan, minkä verran kasviksia olen viime viikon aikana syönyt. Ja tämä vähäinen määrä kun kerrotaan koronaviikkojen määrällä, on ero aikaisempaan ihan älyttömän huima, huonolla tavalla!

Juuri nyt on ihan turha yrittää mitään ”muutan kaiken kerralla” -ryhtiliikettä, kun koulussa eletään edelleen lukuvuoden alun härdellipäiviä, arjen pyöritys (mm. lapsen harrastukset ja niihin kuskaaminen) on alkanut ja seuraavien viikkojen koronatilannetta jännitetään töissä hengitystä pidättäen. Eli vaikka kuinka tekisi mieli, en ala suunnittelemaan neljän viikon kasvisruokalistaa tai mitään muutakaan isoa ryhtiliikettä, koska tiedän suunnitelman kosahtavan muutamassa päivässä. Yksi askel kerrallaan eli ensin käynnistyvät viherviikot, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että palautan meidän rutiineihin sen ”jokaisella aterialla jotain tuoretta” (koskee siis myös aamu- ja välipaloja). Uusien tapojen ja rutiinien oppimiseen menee yleensä viikkoja, mutta veikkaan tämän palautuvan aika nopeasti, koska se vielä puoli vuotta sitten oli asia, mitä ei tarvinnut edes miettiä.

Semmoinen normipäivä aikaisemmin (pitääkö sitä nyt lanseerata joku "ennen ja jälkeen Koronan" -lyhenne; eKo ja jKo...?) mulla oli esimerkiksi tällainen:

Aamu: puuro voisilmällä, pähkinöitä ja smoothie (marjoja ja hedelmiä)

Välipala luokassa: banaani tai viinirypäleitä

Lounas: kana-fetasalaatti (esim. salaattia, paprikaa, porkkanaa raastettuna, kukkakaalia pikkupaloina, sipulia)

Välipala: banaani (jonka yleensä missaan, koska en ehdi tai jaksa syödä tuossa vaiheessa

Iltaruoka: mikä tahansa ruoka niin, että lautaselle on pilkottuna raakoja kasviksia jossain muodossa, noin puolet lautasesta

Iltapala: joku hedelmä tai marjoja (missaan yleensä tämänkin, koska syömme iltaruuan yleensä sen verran myöhään, että ennen nukkumaan menoa ei vielä ole nälkä)

Tämä on oikeasti tosi helppoa, kun siitä tekee rutiinin. Palaan varmaan aiheeseen vielä uudestaan, niin tärkeä juttu tämä on. Nyt kuitenkin aloitan viikonlopun viettämisen ja alan tekemään lasagnea. Ja lapsi pilkkoo meille sen salaatin ❤


Miten teillä? Sotkiko korona ruokapuolta tai jotain muita arjen rutiineja?

lauantai 26. tammikuuta 2019

JUO SATEENKAARI

Olen harrastanut erilaisten smoothieiden tekemistä lähes päivittäin melkein kuuden vuoden ajan. Söin kyllä ennen tätäkin aika paljon hedelmiä, mutta marjoja oikeastaan vain kesäisin. Meillä oli itse asiassa lapsuuden kodissa aina jälkiruokana joku hedelmä, vain juhlapäivinä syötiin ihan "oikeaa" jälkkäriä. Muistan olleeni ihan kauhuissani kotitaloustunneilla, kun siellä tehtiin aina arkiruuankin kanssa jälkkäri, joka oli yleensä joku kiisseli. Uuh, mulla menee kylmät väreet kaikista kiisseleistä, enkä voinut mitenkään tajuta, että miksi keskiviikkoiltana pitäisi syödä ruuan jälkeen jotain muuta, kuin hedelmää! Kiitos vaan vanhemmille, aika monta terveellistä ruokailutapaa olen kyllä heiltä oppinut (toki kyllä myös niitä epäterveellisiäkin...).


Eka tehosekoittimeni oli joku parin kympin mylly, joka oli ihan ok. Sillä sai sulatetut marjat ja nesteen ihan hyvin sekaisin, mutta jos joukkoon laittoi mitään kovempaa, kone hyytyi ihan täysin. Huomattuani smoothieiden hyvää tekevän vaikutuksen ja muutenkin tykästyttyäni niihin, hankin astetta kalliimman ja tehokkaamman laitteen. Sillä pärjäsin tosi hyvin monta vuotta, mutta edelleen kaipasin tehoja; vihersmoothiet olivat melkoista ruohosilppua, eikä kovia hedelmiä saanut jauhettua kunnolla. Haaveilin joka aamu Vitamix-blenderistä, mutta vaikka olen valmis satsaamaan laatuun, on 650€ tai yli sen verran rapsakka hinta, että en ainakaan vielä ole raaskinut. Mies väitti ostavansa mulle semmoisen, jos oikein kovasti haluan ja varmaan ostaisikin, mutta en ole antanut. Joku roti sentään pitää olla! Pari viikkoa sitten ostin kuitenkin itselleni myöhäisen joululahjan: Wilfan PowerFuel -tehosekoittimen ja olen siihen ihan rakastunut. En oikein ymmärrä, miten joku Vitamix voisi olla vielä tätä parempi laite ja vaikka olisikin, pärjään kyllä ihan hyvin näinkin!

Vihersmoothiesta tulee nyt sileitä kuin vauvan iho, kovatkin hedelmät ja kasvikset saa jauhettua ja jotenkin kaikki maistuu ihan hirveän paljon paremmalta tämän uuden blenderin myötä. En tiedä onko se vaan kuvittelua, johtuu ehkä myös siitä, että olen rohkeasti nyt kokeillut uusia yhdistelmiä. Mutta varsinkin noi vihreät juomat ovat olleet ihan superherkullisia ja jopa lapsi on tykännyt niistä. Ja se on sentään jo aika paljon se!


Yhdellä Kaisa Jaakkolan nettivalmennuskurssilla oli ihana viikkotehtävä otsikolla "Syö sateenkaari". Vaikka itse pilkonkin jokaisen aterian yhteyteen jotain salaattiaineksia, niin ei tuo sateenkaari kuitenkaan aina päivittäin toteudu. Mutta sateenkaaren juominen on ihan superhelppoa ja kun makukin on herkullinen, niin uskon jokaisen pääsevän siihen puoleen kiloon päivässä helposti. Monelle toi 500 g tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä määrältä ajatuksen tasolla, mutta jos tuon äskeisen linkin takaa käy katsomassa kuvina, kuinka loppujen lopuksi pieni määrä se on, niin ehkä se "kammo" vähän hälvenee. Ja tärkeää tietenkin on muistaa, että se puoli kiloa voi koostua juuri niistä kasviksista, mistä tykkää eli sitä "pakollista" parsakaalia ei ole pakko syödä, jos ei siitä tykkää. Paitsi jos sen jauhaa hyvällä blenderillä vihersmoothien sekaan, niin ei tee kuulkaa tiukkaakaan. Täytyy nyt vielä vähän täsmentää, että joku aika sittenhän tuli uusi suositus, että toi 500 g pitäisi olla 800 g, mutta lähde nyt hyvä ihminen liikkeelle tuosta puolesta kilosta ensin ja tähtää vasta sitten suurempiin määriin!

Päätin itse asiassa ottaa myös erilaiset mehut taas tavaksi. Mulla on niinikään Wilfan mehupuristin, jonka käyttö jostain syystä jäi jossain vaiheessa. Juuri äsken pyyhin siitä pölyt ja mietin, että teen huomenna aamulla ison kannullisen porkkana-appelsiini-omena-kiwi -mehua.


Jos muuten ihmettelet, että miksi kirjoitan ja postaan smoothie-juttuja lauantai-iltana, niin syynä on kuulkaa ihan vaan tylsistyminen 😂 Mies joutuu olemaan töissä koko viikonlopun (yöt siis myös) pari kertaa vuodessa ja tämä on niistä nyt se toinen viikonloppu. Vietin lapsen kanssa superkivan yhteisen päivän shoppaillen urheiluvaatteita molemmille, minkä jälkeen käytiin leffassa ja syömässä, mutta kun tultiin kotiin, hän linnoittautui omaan huoneeseensa ja minä jäin miettimään, että mitäs sitten. Telkkari ei leffan jälkeen hotsita ja kirjakaan ei tuntunut jostain syystä hyvältä vaihtoehdolta, joten päätin ruveta leikkimään ruualla, kuten kuvista näkyy. Olipa kivaa, vaikka en edelleenkään mikään superstailaaja keittiössä olekaan.

Ostin myös elämäni ensimmäisen luonnonkosmetiikkakasvovoiteen, joka lupaa tehdä ihmeitä ikääntyvälle ja väsyneelle iholle. Tuskin maltan odottaa huomista aamua, kun peilistä katsoo nuori ja pirteä minä pitkästä aikaa. Hah! Mutta juu, vähän on ollut väsymystä havaittavissa peilikuvassa - ei niinkään nukkumisen puutteesta johtuvaa väsymystä, vaan ihan siitä kovaa vauhtia lähestyvästä puolen vuosisadan merkkipaalusta johtuvaa rupsahtamista. Mulla on aina ollut tosi hyvä iho (kiitos äiti niistä geeneistä!), mutta nyt olen alkanut kiinnittää huomioita siihen, että kyllä toi ikä väkisinkin näkyy ihossa. Olen kyllä aina käyttänyt hyviä ihonhoitotuotteita, mutta päätin nyt antaa mahdollisuuden luonnonkosmetiikalle. Saas nähdä, huomaanko mitään eroa!

Kuva täältä

Ihan pakko laittaa lauantai-illan kunniaksi tähän loppuun tämmöinen behind the scenes -kuva! 
En voinut vastustaa kiusausta 😄


Toivottavasti teillä sujuu viikonloppu mukavasti 💗
Olisi kiva kuulla, teettekö te smoothieita tai (viher)mehuja itse? 
Onko jotain superherkkuja reseptejä, joita haluaisitte jakaa?

tiistai 24. lokakuuta 2017

AURINKOSALAATTI 70-LUVULTA

Huhheijaa, tuntuu siltä, että pakkanen ja pimeys suorastaan vyöryvät taas päälle rytinällä. Joka vuosi se yllättää, kuinka pimeys (joka by the way oli ennen mun suuri ystävä) imee kaiken ylimääräisen energian ihmisestä. Syyslomasta on kaksi päivää ja mä oon jo ihan loman tarpeessa 😂

Pikainen aurinkoinen tervehdys kaikille ihanan hedelmäsalaatin muodossa. Tämä on yksi mun lapsuuden "ruuista", jota teen tosi usein varsinkin talvella. Kesällä marjoja tulee syötyä niin paljon, etten kauheasti kaipaa hedelmiä, kun taas talvella hedelmiä kuluu paljon enemmän. Tällaisena väsypäivänä tämä lapsuuden muisto on myös aivan ihanaa lohturuokaa ❤



Varsinaista reseptiä tähän ei edes ole, vaan salaattiin laitetaan just niitä hedelmiä, mistä sattuu tykkäämään. Jos teen tätä ison kulhon (varoitus: ei riitä pitkään, vaikka tekisit minkälaisen satsin), niin banaania ei kannata laittaa sekaan, se tummuu ja mössääntyy tosi nopeasti. Mä pilkon sitä sitten aina yksittäiseen annokseen mukaan. Oleellista tässä ohjeessa on, että salaatin pohja rakentuu säilykehedelmien varaan. Ja joo, TIEDÄN, ei niissä ole yhtään vitamiineja enää tallella (plus sitten tietenkin kaikki riisto-monikansallisyhtiö-eettiset kysymykset, mutta just nyt ei riitä paukut miettimään niitä). Säilykehedelmät kuitenkin kuuluvat tähän ja niiden lisäksi sitten sekaan mahdollisimman paljon tuoretta tavaraa. Lupaan ja vannon, että tämä on ihanaa!

Käytä aina hyvälaatuisia säilykkeitä (just niitä riistävien monikansallisten yhtiöiden tuotteita...). Älä valitse sokeroituja versioita, vaan käytä niitä "omassa mehussa" -purkkeja. Alla oleva ohje on se, minkä teen useimmiten itse, mutta kuten sanoin jo aikaisemmin, voit lisätä tähän ihan mitä hedelmiä vaan. Jos teen tätä kesällä, sujautan mukaan myös mansikoita - namia!

Aurinkosalaatti suoraan 70-luvulta

persikkaa (omassa mehussa)
päärynää (omassa mehussa)
ananasmurskaa tai -paloja (omassa mehussa) 
pari omenaa (Granny Smith toimii hyvin)
pari appelsiinia
greippi
muutama kiwi
viinirypäleitä

Pilko säilykehedelmät pieniksi palasiksi. Kaada purkkien neste kulhoon. 
Pilko kaikki hedelmät joukkoon. Jos oikein haluat hifistellä, voit poistaa appelsiinien ja greipin lohkoista kalvon, mutta se ei ole välttämätöntä.
Sekoita ja anna seistä jääkaapissa n. tunnin ajan. 
Nauti ja piristy!


Mulla oli mukana tuossa kuvan versiossa vielä tuoretta mangoa, mikä oli kyllä suurta herkkua, mutta ei tämä kyllä silloin 70-luvun salaatti ollut! Itse asiassa taisin maistaa kiwiäkin ekaa kertaa vasta 80-luvulla...

Jos teet tätä usein, lupaan että hedelmiä tulee syötyä paaaaljon enemmän. Tämä kun poistaa sen ärsyttävän "tekisi mieli hedelmää, mutta en jaksa nyt kuoria" -ongelman! Meillä kuvan kaltainen iso kulhollinen kestää maksimissan kaksi päivää!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille 💗