I´M ALIVE!

Voi vitsit, ette arvaa kuinka helpottunut ja huojentunut olo mulla on ollut pari päivää! Perjantaina oli viimeinen opetuskerta kevään suururakassa ja palautteet olivat tosi hyviä. Mulle on ihan hirveän tärkeää, että opiskelijat kokevat, että heihin on panostettu ja että kurssilla myös todella oppii asioita. Koko viikonloppu meni vähän sumussa; olin tosi väsynyt, mutta samaan aikaan leijuin pilvissä. Ihana tunne, kun takaraivossa ei jäydä "pitäisi tehdä" -ajatuksia ja saa ihan rauhassa keskittyä omaan ihanaan, normaaliin arkeen!

Tai no, lauantaista oli arki kaukana, kun talo täyttyi kolmestatoista 9-vuotiaasta pojasta! Onneksi keli oli niin loistava, että porukka sai riehua pihalla koko sen piiiitkän kaksituntisen :) Juhlapöytä katettiin myös ulos, joten sisätilat säästyivät pahimmilta sotkuilta. Olin ajatellut, että tehtailisin synttärijuhliin jotain kivaa ja terveellistä, mutta ihan perinteisellä sipsi-poppari-karkki -linjalla mentiin. Äiti ei edes olisi jaksanut, mutta ennen kaikkea synttärisankari ilmoitti topakasti, että ei sitten mitään hörhöilyä :) Aikuisia en ollut tällä kertaa (onneksi) kutsunut, niin tarjoiluja ei tarvinnut miettiä sen kummemmin. Kuvia räpsittiin lähinnä vieraista, eikä tuossa pöydässä nyt paljoa kuvattavaa ollutkaan... Pöytänä toimi vanerilevy betonijaloilla ja pöydän päälle levitettiin valkoista paperia, johon pojat saivat piirrellä samalla kun napsivat herkkuja. Se osoittautui kivaksi ideaksi!

Kakusta viis, mutta se koriste :)

Sunnuntain äitienpäivä meni ihanan arkisesti, mikä sopi mulle oikein hyvin. Olen aina vähän vierastanut äitienpäivää semmoisena hillittömänä juhlapäivänä; mun mielestä äitien, isien, lasten ja koko perheen päivä pitää olla vuoden jokaisena päivänä. Ja meillä onkin. Käytiin Nuorenherran uintitreeneissä (oli muuten ihanan tyhjä uimahalli, mies ja minä saimme molemmat ruhtinaallisesti omat radat) ja sen jälkeen ulkona syömässä. Illalla lätkää ja kirjan kanssa vaaka-asennossa nautiskelua.

Töissä toki on edelleen kiireitä ja viime viikkoina kaikenlaista pikkuhommaa on jäänyt rästiin. Mutta nyt eletään taas normaalia elämää, josta ei tarvitse selviytyä päivä kerrallaan. Kysyin tänään aamulla pojalta, mitä hän haluaisi tänään ruuaksi ja vastaus tuli salamannopeasti: spagettia, äiti sitä sun itse tekemää huippuhyvää spagettia. No, spagettia meillä siis syötiin tänään. Ei ihan hellekelien ruokaa, mutta itsepähän kysyin :) Teen perinteisen Bolognese-kastikkeen hitaasti monta tuntia hauduttaen ja kyllähän se hyvää on. Tein valtavan jättiannoksen, jotta lapsi saa syödä mieleistään ruokaa monta päivää (häntä se ei haittaa). Minulla meinaan on suunnitelmissa kaikenlaista kivaa kokkkailua tälle viikolle... :)

Nyt kuulkaas ruvetaan jännäämään illan matsia - en ehkä kestä, olen niiiiiin fanaattinen lätkäfani aina MM-kisojen aikaan (SM-liiga ei jaksa kiinnostaa) ja on tosi kivaa, että kisat ovat naapurimaassa, jotta aikaero ei tee matsien katsomisesta liian haastavaa!

Olisi kiva kuulla mitä teille kuuluu ja miten viimeiset viikot ovat menneet! Oletteko jo aloittaneet grillikauden? Mun täytyy tänä kesänä ryhdistäytyä; olen hävyttömän laiska (ja siten siis myös suht surkea) grillaaja, mutta nyt mulla on suunnitteilla kehittyä siinä lajissa tänä kesänä. Aloitan vihdoin ja viimein myös perehtymisen kameraan ja kuvaamiseen. Mutta tuo kaikki on sitten kesällä - nyt peliä katsomaan :) Ensimmäinen maali heilahti just verkkoon ja Suomi johtaa 1-0, jeeeeeeee!!!!!!!

Jännää lätkäiltaa ja ihanaa toukokuisen viikon alkua teille kaikille!

Emma <3