Pikainen lauantai-illan
moi täältä sairastuvalta - tai onneksi jo sen ulkopuolelta! Sitten viime kuulumisten elämä on ollut melkoista vuoristorataa. Sain kokeet ja ylppärit korjattua ilman totaalista romahtamista (venytin aikataulua ihan pikkaisen, koska en suostunut tinkimään riittävistä yöunista). Tämän jälkeen käväisin Tukholmassa lapsen kanssa ja matkalla koettiin tunteisiin mennyt kohtaaminen lapsen fanittaman Lukas Leonin kanssa. Hieno nuori mies, huomioi lapsen ihan uskomattomalla tavalla. Ihan turhaan noita räppäreitä mollataan ❤ Heti tämän jälkeen lähdettiin koko perhe neljäksi päiväksi Roomaan, matka onnistui kaikilla mahdollisilla tavoilla ihan täydellisesti. Ainoa miinus oli se, että minä sairastuin ja kyse ei ollutkaan ihan tavallisesta flunssasta, vaan päädyin kotiin palattuamme poliklinikalle operaatioon, joka oli kamalin ikinä. Kyseessä oli kurkkupaise, joka piti puhkaista - ei kivaa, voin kertoa!!! Olen ollut nyt viikon sairaslomalla ja kerrankin niin, etten hetkeäkään kyseenalaistanut näin pitkää lomaa (en ole koskaan ollut paria päivää pidempää sairaslomalla, koska "kyllähän nyt pitää mennä takaisin töihin, koska olen korvaamaton"...), vaan ihan suosiolla makasin koko viikon sängyssä potemassa.
Tänään on ekaa kertaa ihan täysin terve olo ja voi että, miten sitä voikin olla onnellinen, että saa mennä takaisin töihin!!! Olen tosi harvoin sairaana, varsinkaan ihan
kunnolla sairaana, joten oma normaali elämä tuntuu kyllä ihan mahtavalta ajatukselta tässä vaiheessa. Tekisi mieli kirjoittaa nyt vaikka mitä Roomasta, Rooman ruuista ja kaikesta muustakin (esim. lihaton lokakuu on onnistunut hienosti), mutta otan suosiolla vielä ihan iisisti ja pötkähdän takaisin vaaka-asentoon ja alan katsomaan miehen kanssa Netflixiltä sarjaa. Mutta hei, täällä siis ollaan edelleen. Palataan asiaan, kunhan olen ihan täysin normalisoitunut.
Kuten otsikossakin todetaan: next stop, back to normal!
Welcome back to normal Emma <3.
VastaaPoistaOli tosiaan kakkamainen tuuri sairastua jo toistamiseen Rooman reissulla. Luotetaan siihen, että kolmas kerta toden sanoo, joten ei muuta kuin uutta matkaa koukkuun niinkuin sulla varmaan tulevaisuuden suunnitelmissa jo siintääkin.
Joo, ihmeellinen Italia-kirous tuntuu mulla nyt olevan. Ja nimenomaan nyt, kun reissaan siellä perheen miesten kanssa; aikaisemmin ei koskaan käynyt mitään vastaavaa :D Mutta meinaan kyllä todistaa vääräksi sanonnan "ei kahta ilman kolmatta" ja sitkeästi palata vielä Italiaan - sen verran sydäntä lähellä se maa on <3
PoistaPäivät menee taas niin hujauksessa ja tuntuu, etten kerkeä mitään, mitä haluaisin. Kuten esim. käydä kommentoimassa sun uusimpaan kivaan postaukseen... koitan ehtiä jossain välissä ja myös kopion sen itselleni seuraavan postauksen aiheeksi! Ihanaa loppuviikkoa Annukka <3
Aikamoisen kauhean kuuloinen tauti :( Hyvä, että se on nyt selätetty ja sait levättyä kunnolla. On se normaaliarki aika jees, vaikka välillä sitä itse hieman manalenkin... :D
VastaaPoistaMukavaa viikkoa! <3
Ihan totta: kyllähän sitä arkea tulee manattua välillä itsekin (varsinkin nyt, kun on koko ajan pimeää...), mutta sitten kun siitä riuhtaistaan irti noin dramaattisella tavalla, niin voi että se tuntuu ihanalta palata siihen takaisin. Kaikkine ankeuksineen, mutta kunhan vaan on terve!!! Ja ihana hei, että säkin sait lääkkeet siihen sun tautiin, toivottavasti on jo helpottanut. Eli vähän samaa tässä yritän sanoa, kuin Annukallekin: en ole ehtinyt sun blogin puolelle kommentoimaan, mutta lukenut kyllä olen ja hengessä mukana korvatulehduksen selättämisessä <3 Ihanaa viikon jatkoa Tuula!!
Poista