 |
| EDIT: haha, tämä ei siis ollut oma annokseni, vaan koko perheen platteri, mistä jäi vielä ylikin :D |
Kalaa tulisi syödä ravitsemussuositusten mukaan 2-3 kertaa viikossa. Veikkaan, että tuo on sellainen määrä, joka täytyy hyvin harvassa kotitaloudessa. Aika moni kertoo aristelevansa kalan syömistä esim. ruotojen takia, moni ei vaan tykkää kalan mausta, kalan valmistaminen koetaan vaikeaksi ja varmaan suurimpana rajoittavana tekijä on kalan huima hinta. Lohi tai kirjolohi maksaa valmiiksi fileoituna 20-25 euroa kilo, mikä on aika järkkyä. Ison lohifileen hinnaksi tulee helposti viisikymppiä ja vaikka siitä normiperhe syökin kaksi päivää, on se silti niin iso raha, että monelle lohi on harvinaista luksusta. Puhumattakaan sitten kotimaisesta valkoisesta kalasta, jonka kilohinta huitelee 30-40 euron välillä. Syö siinä sitten kalaa säännöllisesti!
Ymmärrän toki (tietyllä tavalla) ainakin valkoisen kalan korkean hinnan. Kalastajan työ on todella rankkaa ja vaativaa. Tuntuu kuitenkin oudolta, että maassa, jossa kalaa saa sekä merestä että järvistä, kalastajien työtä (ja sitä kautta lopullisen tuotteen kilohintaa) ei tueta enempää. Tai en minä mitään tiedä näistä tuista, kunhan vaan veikkaan, että jotain tämmöistä sieltä taustalta täytyy löytyä. Jos sulla on tarkempaa tietoa, kerro ihmeessä!
Itse olen ollut onnekas ja syönyt kalaa pienestä pitäen todella paljon. Molemmat isoisäni kalastivat paljon kesäisin, kuten myös oma isäni tekee edelleen. Me olemme aina asuneet rannikolla, joten tuoretta kalaa oli tarjolla torilla ja kaupoissa ja perheessämme sitä myös valmistettiin paljon. Olen pienestä pitäen syönyt kalaa kuin kalaa kaikissa eri muodoissa (paitsi lipeäkalaa en ole suostunut syömään koskaan kerran sitä maistettuani, yöks). Yksi lapsuuden suurimpia herkkuja olivat avotulella halstratut kokonaiset silakat, jotka söin ruotoineen kaikkineen.
Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu myös valtavasti ihanan lämpimiä kalaan ja kalastamiseen liittyviä muistoja; toisen isoisäni kanssa meillä oli salainen kalapaikka, josta kävimme nostamassa haukia. Hän myös opetti minulle kalan käsittelyn. Tunsin ihan järjettömän suurta ylpeyttä syödessämme minun kalastamastani kalasta isoäidin tekemää keitettyä haukea muna-voikastikkeen kera. Tuo isoisä oli minulle suunnattoman rakas monella muullakin tapaa, mutta jollain tavalla muistoni hänestä palaavat aina uudestaan yhteisiin haukihetkiimme ❤ Toinen mahtava ja yhtä paljon rakkauden täyttämä muisto on opiskeluajalta, kun kerran karkasin kevättalvella tenttejä pakoon kesämökillemme, missä vietimme isän kanssa todellisen ahvenviikon. Kävimme nostamassa päivittäin katiskatolkulla ahvenia, joiden käsittelyn isä opetti minulle tuon viikon aikana. Istuimme pihalla kevätauringossa (vähän ehkä valkoviiniä samalla juoden...) ja perkasimme ja fileoimme kymmeniä kiloja ahvenia. Voi olla, että puhutaan sadoista kiloista, niin valtavasti niitä oli. Kädet olivat niin pahasti rikki ja haavoilla tuon viikon jälkeen, että niiden paranemiseen meni viikkoja. Olin aina aikaisemminkin rakastanut paistettuja ahvenfileitä, mutta sen jälkeen, kun opin itse fileiden tekemisen, siitä ruuasta on tullut minulle lähes pyhä!
 |
| Kuvan lohen pintaan on ripoteltu suolaa, vähän pippuria, loraus sitruunanmehua, ohut pinta sinappia ja päälle kevyt ripottelu korppujauhoja. Uunissa 175 asteessa n. puoli tuntia. Kiva muokkaus sille perusuunilohelle! |
Mutta hei, takaisin aloitukseen. Kalaa pitäisi syödä enemmän, mutta kun se maksaa. Moni turvautuu toki pakastekalaan, mutta minulle pakastesei (vai onko se seiti ?) ei ole kalaa. Tiedän, että se johtuu etuoikeutetusta "kalan täyttämästä elämästäni" ja kannustan toki syömään sitä, jos se vaan maistuu! Loppuvuodesta koin kuitenkin pienen "käännytyksen" pakastesein suhteen. Halusin tehdä lohimurekepihvejä loppukuusta, kun ruokatilin saldo alkoi olla uhkaavan pieni. Päätin kokeilla fifty-fifty -menetelmää eli korvasin puolet lohesta pakasteseillä. Olin tosi skeptinen tämän suhteen, mutta yllätyin kyllä todella positiivisesti. Pihvit saivat myös niin järisyttävän suuren suosion perheen miesten keskuudessa, että nämä menivät heittämällä jatkoon!
Edullisimmin tästä selviää, kun bongaa tarjouksen kokonaisesta lohesta (usein n. kympin kilohinta). Suurin osa kauppiaista fileoi kalan nykyjään samaan hintaan varmaankin sen takia, että se lisää ostohalukkuutta reippaasti. Jos olet arka kalan käsittelijä, pyydä kalamyyjää myös poistamaan nahka samaan syssyyn. Jos tyyppi ei suostu, kannattaa pyöritellä silmiä ja sanoa, että naapurikaupassa kyllä suostuivat! Jos ostat kokonaisen kalan, näitä pihvejä tulee valtava annos, mutta kestävät tosi hyvin pakastamisen. Mulla löytyy vieläkin loppuvuodesta pakastamiani pihvejä ja otan usein yhden aamulla sulamaan lounasta varten. Toimii tosi hyvin keitetyn kananmunan, avocadon ja salaattikipon kanssa! Resepti on vähän kohtuullisemmalle kalamäärälle, mutta jos teet kerralla enemmän, kerro määrät tarvittavalla luvulla. Kyl sä tiedät! Luksusversioon voisi lisätä kapriksia! Ja ensi kerralla meinaan lisätä joukkoon vähän paistettua purjoa, mutta maistuu nämä ilmankin.
Lohi-seimurekepihvit
500 g lohta
300 g pakasteseitä (palana tai fileinä)
2 munaa
1 dl korppujauhoja
1,5 dl kuohukermaa
1 rkl (Dijon)sinappia
1/2 sitruunan mehu puristettuna
kourallinen silputtua tilliä
suolaa
mustapippuria myllystä
ripaus valkopippuria
voita paistamiseen
Ota pakastesei sulamaan hyvissä ajoin. Painele sulanut sei kuivaksi talouspaperin välissä.
Pilko kalat kuutioiksi ja laita monitoimikoneeseen muiden ainesten kanssa. Hurauta kaikki sekaisin, mutta jätä jonkun verran sattumia. Varo, ettei mene ihan tahnaksi!
Paista pannulla pieni testinokare ja lisää tarvittaessa suolaa tai pippureita.
Paista pihvit voissa. Voit halutessasi kypsentää ne myös uunissa 175 asteessa, mutta paistamalla saat pihveihin ihan mahtavan maun.
Tarjoa keitettyjen perunoiden ja kermaviilikastikkeen kanssa.
Miten on, syödäänkö teillä usein kalaa? Kaipaisitko lisää reseptejä?
Minkälaisista ohjeista olisit kiinnostunut?
Voi miten ihanan onnellinen kalalapsuus <3<3<3.
VastaaPoistaMun juuret on Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla ja uimassakin piti käydä iilimatoja vilisevällä sorakuopalla, kun ei ollut järviä lähimaillakaan. Ei siis syntynyt kalastusperinteitä sillä suunnalla.
Ainoat "kala", jota kotona sittemmim syötiin, oli nimenomaan sitä pakasteseitä. Siitä suorakaiteen muotoisesta kimpaleesta leikattiin siivuja, jotka sitten pyöriteltiin ensin kananmunassa ja sitten valkopippurilla ja suolalla maustetuissa jauhoissa. Siinä kaikki. Mutta tykkäsin ihan hirmu paljon, joskaan ravintoarvot ei olleet varmaan kovin kummoiset.
Meidän tulee ukkelin kanssa syötyä kalaa kumpikin omilla tahoillamme maksetun lounaan yhteydessä, mutta ei ole nekään kalat kovin kummoisia ainakaan mun osalta. Leivitetettyä turskaa tai kampelaa, joka on niin litteä, ettei siitä jää edes pohjallisen paksuista osuutta jäljelle, jos rapsuttelen siitä ne leivitykset päältä.
Mutta nyt kun osaan tehdä sitä uunilohta, niin syödään sitä sunnuntaisin :). Kahden viikon mittainen perinne jo takana heh. Meitä on kumminkin vaan kaksi, eikä rahaa mene juuri mihinkään ylimääräiseen, joten sen kalliin hinnan sietää, vaikka se harmittaakin ihan periaatteen tasolla.
Kuhaa tai siikaa tai jotain haluaisin osata ostaa ja tehdä.
Sushia tästä kylästä saa vaan S-ryhmän pakastekaapista. Syön aina välillä, mutta ukkeli ei "raakaan kalaan" koske.
PS. Älä vaan sano, että olet tehnyt nuo sushit itse ?? Jos olet, niin kumarran otsan lattiaan asti silkasta kunnioituksesta :)
No kääk, en todellakaan ole tehnyt noita susheja itse :D Ihan valmiina ostettiin! Tavallaan olisi ihan kiva kokeilla joskus, kun koko perhe on nyt innostunut sushista (lapsikin silleen "ihan ok" -tyyppisesti), mutta en kyllä tiedä riittäisikö mun sorminäppäryys niiden tekemiseen.
PoistaMahtavaa, että teillä on syntynyt uunilohiperinne! Kuha ja siika on ehkä vähän haastavampia, mutta ei kyllä nekään mitenkään vaikeita. Mulla taitaa olla jossain arkistoissa yksi kuharesepti, mutta en nyt tähän hätään sitä löytänyt. Jos vaikka saisin lähiaikoina aikaiseksi tehdä jotain valkoisesta kalasta, niin voin postata siitä jutun.
Toi sun mainitsema lapsuuden resepti pakasteseitistä ei kuulosta yhtään hassummalta, oli (ja on) varmasti ihan hyvää. Kuten mainitsinkin, niin mä vaan olen vähän "piloille hemmoteltu" kalan suhteen ja siksi vähän kranttu tuon sein suhteen, mutta ei siinä kalana ole mitään vikaa.
Mahtavaa pakkasviikon jatkoa Annukka!
Hyvän kuuloinen resepti! Onnistuisikohan tuo sauvasekoittimen avulla, mulla kun ei ole monitoimikonetta?
VastaaPoistayleisesti ottaen meillä todellakin syödään liian vähän kalaa. Keskimäärin ehkä pari kertaa kuussa. Useimmiten meillä menee lohifilettä uunissa, sen helppouden takia. Ja koska kuopus on tosi sihtikurkku ja epäluuloinen kaiken ruuan suhteen (huoh). Syötäisiin varmaan paljon muutakin ja useammin, jos hinta olisi halvempi. Yhteen aikaan kyllä syötiin silakkaa parissa eri muodossa, mm. silakkapihvit upposi hyvin kaikkiin. Nyt olen jotenkin taas unohtanut sen. Pitäisikin tehdä pitkästä aikaa.
Mulla on myös se onni, että mun isä oli kova kalastamaan nuorempana. Mökillä oli lähes aina jotain tuoretta kalaa. Talvisin kävin välillä isän ja muiden kulmakunnan ukkeleiden kanssa pilkillä. Oli ihanaa olla jäällä ja vielä hauskempaa, kun avannosta nousi ahventa kasoittain. Ja ihanaa oli myös syödä sitä tuoretta fisua, aijai. Mun suosikkeja olivat pannulla paistettu muikku tai savusiika <3
Mutta en valitettavasti ikinä ole oppinut käsittelemään kalaa ja olen siinä ihan onneton. Pitäisi varmaan mennä jonnekin kurssille. Olisi oikeasti hyödyllinen taito, kun osaisi tehdä kokonaisesta kalasta ihan omin käsin kaikenlaista ruokaa.
Sushi on munkin mielestä huippujuttu! Meidän cittarista saa myös noita samanmoisia ja ollaan niillä pariin kertaan herkuteltu :) Mutta en nyt puhu niistä sen enempää, kun alkaa kuola jo valua...
Ihanaa alkavaa viikkoa! <3
Sauvasekoitin saattaa mössätä kalan liikaa...? En tiedä, kun en ole kokeillut. Mutta onnistuu ainakin niin, että sekoitat kaikki "taikinan" ainekset keskenään ja sitten pilkot lohen ihan pieneksi veitsellä (onnistuu näppärästi myös kulhossa saksilla). Seitin saa pienittyä ihan käsin sulaneena. Ja sitten vaan sekoitat kalat muiden aineiden joukkoon! Tolla tavalla mä tein aikoinaan kalamurekepihvejä ennen monitoimikonetta.
PoistaIhanaa, että sullakin on onnellisia kalamuistoja <3 Ja juu, savusiika on kyllä ihan parasta!
Mun pitäisi varmaan järkätä joku kalankäsittelykurssi! Olisi ihan mahtavan hauskaa joskus yhdessä kokkailla :)
Ihanaa viikon jatkoa Tuula <3
Lohi-seimurekepihvit lähtee kokeiluun ja juuri päätimme mieheni kanssa, että ensi viikolla tehdään ekaa kertaa itse sushia. En muuten yhtään hämmästynyt tuota sushilautasta, vedän aina tuollaisen ihan itsekseni. Hih. <3
VastaaPoistaKala painotteisia ruokareseptejä kaivataankin täällä, sillä yritämme vähentää punaisen lihan syömistä.
Sydämellistä uutta viikkoa Emma. <3
Mahtavaa, että pihvit menee kokeiluun, tykkäätte ihan varmasti! Ja sushin tekeminen on taatusti hauskaa hommaa, tosin en ole ihan varma, riittääkö mulla sorminäppäryys niiden väsäämiseen. Toivottavasti raportoit sitten blogin puolella, miten niiden tekeminen sujui!
PoistaIhanaa viikkoa sullekin Tiia <3