Italia on mun lempimaa kaikista maailman maista, Suomi toki lukuun ottamatta. Jos pitäisi muuttaa täältä pois, valitsisin välittömästi Italian. Rakastan maata jo ihan maantieteellisesti (sää, Välimeri jne.), mutta myös kulttuurinäkökulmasta. Ihmiset ovat ihania kaikessa rasittavuudessaan - esim. mikään ei ole niin hauskaa, kuin ajaa autoa Italiassa ja osallistua siihen avoimista ikkunoista tapahtuvaan huutamiseen ja raivoamiseen, joka sitten rauhoittuu, kun ollaan samoissa valoissa kuitenkin. Silloin hymyillään ja jutellaan niistä avoimista ikkunoista ikään kuin ei juuri äsken oltaisi huudettu ja herjattu toisiamme. Italialaisen kanssa saa keskustelun käynnistymään lausumalla muutaman sanan - tämän jälkeen hän alkaa puhumaan sinulle, kuin olisit natiivi. Ei haittaa, vaikka kumpikaan ei osaa toisen kieltä oikeastaan ollenkaan, toimeen tullaan ihan varmasti. Olen ollut mukana pienen kylän ruokakaupassa niin, että isäni osti jäniksen ja sai ohjeen sen valmistamiseen myyjältä. Isä puhui suomea, myyjä puhui italiaa - minä sanoin säännöllisesti väliin kolme sanaa italiaksi - lopputulos oli se, että meillä oli kaupasta lähtiessä täydellinen resepti jäniksen valmistamiseen. Rakastan 💛
Meillä on syöty pastaa aika vähän viime vuosina, koska jätin ne pois silloin xx vuotta sitten (en oikeasti muista, milloin tuo tapahtui), kun tein meillä kotona suht ison ruokaremontin. Pastojen pois jättäminen johtui lähinnä siitä, että tein niitä silloin aikoinaan aina tosi raskaina; kermakastikkeita, lasagnea ja muita yhtä tuhteja pastoja, jotka olivat sekä epäterveellisiä, mutta ennen kaikkea väsyttivät ruokailun jälkeen tosi paljon. Siis TOSI paljon - niin, että aina oli ruokailun jälkeen ihan koomassa.
Nyt, kun olemme lihattoman lokakuun jälkeen syöneet pääsääntöisesti kasvisruokaa, olen ottanut pastat takaisin arkiruoka-härdelliin (ja nimenomaan siihen ARKIruoka-härdelliin). Mikään ei ole niin helppoa ja nopeaa, kuin pyöräyttää kasvispasta. Näitä olen nyt tehnyt pari viime kuukautta ja kaikki ollaan tykätty tosi paljon. Ja parasta näissä on se, että kun tämän syö iltaruuaksi suht myöhään eli noin seiskan aikoihin (kuten meillä aina tehdään), alkaa väsyttämään sopivalla tavalla. Ja just niinhän sen pitääkin tehdä - illalla pitääkin ruveta väsyttämään!
 |
| Tässä ihan perus tomaattikastike, jossa seassa etukäteen paistettuja herkkusieniä. Iha kiva, mutta sienen maku peittyy tomaatin alle. Mutta tuleepahan sienistä saatavia hyviä proteiineja ja vähän myös purutuntumaa! |
Mitään tarkkoja reseptejä mulla ei näihin ole, koska nämä pastat tehdään aina näppituntumalla. Pannulle heitetään sitä, mitä jääkaapista sillä hetkellä löytyy, lorautellaan joukkoon kauhea määrä oliiviöljyä, maustetaan ja muhistellaan hetken aikaa ja lopuksi sekoitetaan joukkoon kypsä pasta. Pinnalle parmesania tai (kuten meillä ollaan tehty nyt tosi monta kertaa) Fetaa, vaikkei se Italiaa olekaan. Mutta hei - Välimeren alue kuitenkin. Ei se ole niin kauhean tarkkaa; Non è così preciso!
Sipuli-tomaatti-lehtikaali-kaprsispasta
sipulia
vakosipulia
aurinkokuivattuja tomaatteja
kapriksia
lehtikaalia
pastaa (tähän sopii spagetti)
suola, mustapippuri, oliiviöljy
Feta-juustoa
Kuullota sipuleita öljyssä hetken aikaa, laske lämpöä ja anna sipuleiden karamellisoitua n. puoli tuntia. Lisää tomaatit, kaprikset ja silputtu lehtikaali, anna hautua hetken aikaa. Maista ja mausta tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla. Sekoita mukaan keitetty pasta, pyöräyttele niin, että pasta imee kastikkeen itseensä. Annostele lautaselle ja murustelle pinnalle Fetaa.
Valkosipuli - lehtikaali -pasta
Pirkka Parhaat rapea valkosipuli chili-seesamiöljyssä
lehtikaalia
pastaa (tähän sopii spagetti)
Feta-juustoa
suola, mustapippuri, oliiviöljy
Kuumenna kasari ja tyhjennä valkosipulimössö pannulle. Lisää silputtu lehtikaali ja laske lämpöä. Pyöräyttele lehtikaali ja valkosipuli sekaisin ja anna muhia n. 15 minuuttia. Sekoita joukkoon keitetty pasta, pyöräyttele niin, että pasta imee kastikkeen itseensä. Maista ja mausta tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla. Annostele lautaselle ja murustelle pinnalle Fetaa.
Tonnikalapasta -salaatti
silputtua paprikaa
silputtua porkkanaa
silputtua mitä tahansa kasvista, mistä tykkäät raakana (esim. parsakaali, kukkakaali, varsiselleri)
Pirkka Parhaat rapea valkosipuli chili-seesamiöljyssä
hyvälaatuista tonnikalaa öljyssä
pastaa (tähän sopii hyvin esim. Fusilli)
suola, mustapippuri, oliiviöljy
Keitä pasta ja silppua sillä aikaa kasvikset valmiiksi. Valuta tonnikala siivilässä. Valuta pasta ja sekoita siihen vielä lämpimänä valkosipuliseos. Anna jäähtyä. Sekoita joukkoon tonnikala ja kasvikset. Maista ja mausta tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla. Annostele lautaselle ja murustelle pinnalle Fetaa.
Tämä on ihanaa huoneenlämpöisenä heti tekemisen jälkeen, mutta myös seuraavana päivänä kylmänä. Ihan parasta eväsruokaa töihin!
Ostin muuten tällä viikolla uuden puhelimen. Olen lykännyt sen hankkimista jo parin vuoden verran, koska pidän tosi turhana hankkia uutta puhelinta vain sen takia, että uudempi malli nyt vaan on näppärämpi ja kivampi (bilsan opettajan "ekoteko-ongelmat" -elämää...). Vanha kuitenkin sanoi sopimuksen irti lopullisesti ja nyt mulla on ihka uusi puhelin, jossa merkittävin ero vanhaan on se, että kamera on huomattavasti parempi, kuin vanhassa. Kävin lomalla kyselemässä järjestelmäkameroiden hintoja ruokien kuvaamista silmällä pitäen ja totesin, että tämä "ruokablogi" (haha!) ei kyllä ole sen arvoinen, että hankkisin melkein 1000 € kameran satunnaisia ruokakuvia varten. Eli kännykän kuvilla mennään edelleen ja nyt ne onneksi ovat huomattavasti laadukkaampia, kuin vanhalla kännykällä otetut. Vai ovatko...?
Eli ihan mielenkiinnosta kysyn - huomaatko eron tämän postauksen kuvissa?
Mitkä on otettu vanhalla, mitkä taas uudella? En ole muokannut kuvia mitenkään.
kuvien laadusta en osaa sanoa mitään, mutta voi taivas! miten herkullisen näköisiä ruokia!
VastaaPoistaJa on muuten makukin herkullinen ja tosi helppoja ja nopeita tehdä!
PoistaUskon, että Italia on just sun maa. Saa häslätä ja höpöttää ja elehtiä kaltaistensa joukossa :). Ja niinkuin tiedät, niin tää oli kaikella rakkaudella sanottu, että pus vaan <3.
VastaaPoistaOlen nyt suhannut noita kuvia eestaas hoksatakseni eron kuvien välillä ja jännää on se, että kun luin tätä puhelimella, olin ihan varma siitä, että kakkos- ja kolmospasta on kuvattu uudella ja eka vanhalla, mutta nyt kun katson koneen näytöllä, en ole enää varma ollenkaan. Muuta kuin siitä, että keskimmäinen annos on uudella kuvattu. (Mun läppärin näyttö on ihan hanurista, sillä ei pitäisi lukea blogeja ollenkaan, kun vääristää kaikki).
Mutta siis asiaan sikäli mikäli mulla sellaista on.
Pastoja olen minäkin vältellyt justiin siitä syystä, että ne väsyttää, jos päivällä syö, MUTTA viimeaikoina on tullut tehtyä pikaisia pastajuttuja aika useinkin.
Lähti siitä, kun joulukinkkua jäi vähän ja aloin etsiä sille jotain helppoa hävikkireseptiä. Ja voi että oli hyvää, kun vaan kuullottelin sipulit pannulla, lisäsin muistaakseni pippurimaustettua kaurakermaa ja kinkunsuikaleet ja se oli siinä. Pastana oli kans hävikkihommelia eli kaappien siivousprojektin yhteydessä löytynyttä pe-päiväykseltään vähän vanhaa pinaatti-tagliatellea, josta tuli kertalaakista suosikki.
Sen jälkeen tehtiin suunnilleen samanlaista sunnuntairuokaa muuten, mutta kinkku vaihtui joululta jääneeseen savuloheen (se oli kyllä ihan kuranttia tavaraa, kalaa en uskalla syödä vanhana).
Viime vkolla tehtiin nyhtökaurapastaa uunissa ja papu-minestronekeittoa, jossa oli lisänä simpukkapastaa.
Että jos sanoin, että ei voi enää mihinkään luottaa, kun näin sun neuloosipostauksen, niin ei ole kyllä tämäkään sen tavallisempaa, että itse olen alkanut tehdä ruokaa ja saanut jopa ukkelin innostettua mukaan ekaa kertaa 29 avioliittovuoden jälkeen. Semmoista se kaappienraivaus vissiin teettää, että yhtäkkiä on tilaa ja huvitusta kaikenlaiseen.
Mutta siis vielä tosta lehtikaalista, että se on ihan parasta mihin tahansa. Välillä teen ihan vaan niin, että paistelen sitä rapeaksi pannulla (jos en jaksa odotella, että uuni lämpiää ja rapistuu siellä) ja murustelen pastan päälle. Ei tarvi oikestaan muuta, kun maistuu jo sellaisenaan ihan huippuhyvälle.
Kokkailemisiin, neulomisiin ja kuulumisiin <3.
No just niin, kuin totesit; Italia on muu maa, koska siellä saa häslätä ja höpöttää niin paljon, kuin sielu sietää 😂
PoistaHaha, nyt kyllä tuli lopullisesti todistettua, että mun paskat kuvat ei ole kamerasta kiinni, eli alimmainen kuva on uudella kännykällä kuvattu! Ihan hyvä, etten ole ostanut mitään kallista kameraa 😁
Pastaruuat on kyllä niin helppoja tehdä, että oikein ihmetyttää, miksen ole enempää niitä tehnyt lähivuosina. Suurin osa kastikkeista valmistuu suunnilleen samassa ajassa, kuin mitä pastan kiehumiseen menee. Poikkeuksena sitten tietenkin hyvä tomaattikastike, jonka annan porista monta tuntia (kuten myös Bolognese-kastikkeen).
Olen seurannut sun kaappienraivausprojektia Instassa mielenkiinnolla (ja vähän kateudellakin, mutta kuten tiedät, mun kateellisuus ei ole koskaan semmoista "ilkeää", vaan lähinnä siis huokailen, että kunpa saisin itsekin aikaiseksi). Kovasti tietenkin odottelen (kuten varmaan moni muukin), että kirjoitat aiheesta postauksen jossain vaiheessa.
Juu neulominen... haha, saapa nähdä mitä siitäkin tulee (vai tuleeko koskaan valmiiksi) - suurin into lopahti jo heti kolmen päivän kuluttua 😂
Haleja, aurinkoa ja mukavaa viikon jatkoa sinne!! 💛💛💛
Olipas innostavia pastoja. Mun täytyy testata ainakin tuo lehtikaalihässäkkä. Mä en itsekään hirmuisesti syö pastoja, koska inhoan täyttä oloa. Paitsi jos kyseessä on pitsa, suklaa tai sipsit 😂
VastaaPoistaItalia! Rooma ❤️
Juu, pasta-ateria kyllä aika usein saa aikaan melkoisen ähky-kooman, mutta nämä vegeversiot ovat kyllä kevyempiä ja kooma on ihan siedettävä (ja sopiva just illalla pari tuntia ennen nukkumaan menemistä). Kerro ihmeessä sitten oman blogin puolella, miltä lehtikaalihässäkkä maistui :)
PoistaItalia on aina mulle ykkönen ❤️❤️❤️ Kivaa viikonloppua!!