ARVOSTELUA JA AVAUTUMISTA

Varoituksen sana: nyt tulee piiiiiitkä teksti, jonka punaisesta langasta en ole itsekään ihan varma. Koita kuitenkin sinnitellä loppuun asti, ainakin ajatuksena on saada joukkoon muutama fiksukin ajatus! Ja lopussa myös pieni paljastus blogin tulevaisuudesta... tai oikeastaan siihen liittyvä kysymys, johon toivon teiltä lukijoilta vastauksia. Kuvat eivät (kai) liity juttuun mitenkään, mutta teksti näytti esikatselussa kovin ankealta ilman yhtäkään kuvaa!

Helppo hedelmäsalaatti

Minä kuulun siihen (yltiö)positiivisten ihmisen joukkoon, jotka harvoin valittavat mistään. Toki minäkin keksin murinan aiheita lähes päivittäin, mutta en jaksa sitä yleensä kovin pitkään ja - ainakin mielestäni - aihe on yleensä suht "pätevä". Pyrin siis siihen, että en valittaisi turhaan, pelkästä valittamisen ilosta. Tämä johtuu tietenkin ihan perusluonteestani, mutta myös siitä, että negatiivisuus vie niin paljon voimaa elämästä. Niinä päivinä kun itse "herään väärällä jalalla", olen jo aamupäivällä henkisesti täysin puhki. Negatiiviset ajatukset samentavat päivän ja ajatukset ja mikä pahinta, leviävät yleensä myös lähipiiriin. Tätä jos mitä inhoan yli kaiken, joten huonoina päivinä yritänkin olla mahdollisimman hiljaa. En ymmärrä sitä, miksi minun pitäisi pilata oman päiväni lisäksi vielä jonkun toisenkin päivä! Se ei suinkaan paranna omaa oloani, vaan tekee siitä entistä kurjemman.

Tällä alustuksella pahoittelen jo nyt valmiiksi tämän tekstin mupinaa. Yritän kääntää sen mahdollisimman pian pois negatiivisesta, mutta en saa tätä aihetta käsiteltyä valittamatta ensin hiukan.

Kyse on - kuinkas muuten - ruuasta. Jonka pitäisi olla positiivinen asia meille kaikille. Kiitollisuuskorttikin pitää vetää esille tässä yhteydessä; me kuulumme siihen pienen vähemmistöön maailmassa, jolla on ruokaa yllin kyllin ja silti me tuhlaamme sitä, heitämme sitä pois, emme arvosta sitä ja valitamme siitä. Noin niin kuin yleistettynä - kaikki eivät tietenkään käyttäydy näin. Mutta jokainen varmasti syyllistyy edes pienessä mittakaavassa johonkin näistä, ainakin välillä.

En lähde tietenkään moittimaan niitä, joille ruuan laittaminen ei ole helppoa tai niitä, jotka kokevat sen ahdistavana velvollisuutena. Päinvastoin, tämän bloginkin alkuperäinen ajatus on ollut koittaa auttaa niitä, joille keittiössä puuhailu ei ole yhtä rentouttavaa touhua kuin minulle. Ja nyt sitten alkaa se pieni valitusvirsi tästä aiheesta...

Meidän perheen arjen pelastaja: jauheliha-makaronipöperö

Arkea "helpottavia" keittokirjoja on kirjoitettu vaikka kuinka monta. En tietenkään ole lukenut niistä läheskään kaikkia, joten jos nyt olen täysin väärässä, korjatkaa minua. Kuitenkin kaikki ne kirjat, jotka minun käsieni läpi ovat kulkeneet, ovat syyllistyneet samaan virheeseen: ratkaisusta on tehty ihan yhtä monimutkainen asia kuin mitä alkuperäinen ongelmakin on! Kaksi varmasti yleisintä arkeen liittyvää ongelmaa ovat 1) en keksi mitä ruokaa tekisin tänään ja 2) en jaksa/ehdi/saa aikaiseksi tehdä ruokaa tänään. Varsinkin jälkimmäinen on mielestäni se kohderyhmä, joille kirjat pitäisi suunnata. Palaan tähän kohta.

Ykkönen on ongelma lähes kaikille ainakin välillä ja sen saa ratkaistua parilla aika helpolla niksillä. Yksi on kirjoittaa lompakkoon tai kännykkään lista vaikkapa 20 helposta ja nopeasta perheen suosikkiruuasta ja kaivaa lista esiin sinä torstai-iltapäivänä kun seisot kaupassa ja sinusta tuntuu siltä, että päässäsi ei ole yhtäkään ideaa. Ei sitten niin yhtäkään. Heh, kuinka moni on kokenut tämän? Toinen, ihan yhtä helppo niksi on pitää pakastin jatkuvasti täynnä (ja järjestyksessä). Ihanteellista olisi, että näinä black out -päivinä voisit vain rauhallisesti todeta "ok, ostan van sen maitolitran ja omenat, menen kotiin ja sulatan pakkasesta ruuan". Ihan sama, vaikka jokainen perheenjäsen söisi tämmöisenä päivänä eri ruokaa, kunhan sitä ruokaa löytyy ja pakastimen sisältö saadaan myös säännöllisesti kiertoon. Kaivoin muuten juuri viime viikolla pakastimesta esiin rasian, jonka olin mielestäni nimikoinut hyvinkin järkevästi: "vähän outoa, kannattaa maustaa lisää, ei Nuorelleherralle"... Öööh... Vielä kun kannen alta pilkisti paksun jäähilekerroksen peittämä harmahtava mössö, kävi kieltämättä mielessä ajatus "jepjep, meikäläinen, varsinainen keittiöguru..." :)

Ahvenfileitä ja kanttarelleja - ihan parasta!!!

Mutta takaisin varsinaiseen aiheeseen eli "en jaksa/ehdi/saa aikaiseksi tehdä ruokaa tänään" -ihmisiin. Me kaikki kuulumme tähän ryhmään välillä, aina ei vaan ehdi tai huvita. Mutta on myös paljon niitä, jotka ajattelevat aina näin, joka päivä. Juuri heitä minä haluaisin auttaa ja juuri heitä varmasti on ajateltu silloin, kun "neljän viikon valmiit ruokalistat" -kirjoja kirjoitetaan. Tai jopa "ruokalista vuoden jokaiselle viikolle". Koska en ole itse vielä kirjoittanut kirjaa, on tietenkin aika rohkeaa lähteä arvostelemaan näitä kirjoja... kaiken uhalla teen sen kuitenkin.

Kirjoitin aikaisemmin täällä siitä, että järkevä ruuanlaitto rakentuu kolmen peruspilarin ympärille: suunnitelmallisuus, maalaisjärki ja yksinkertaisuus. Ihanteellista tietenkin olisi, että tähän yhdistyisi myös rakkaus ja intohimo ruuanlaittoa kohtaan, mutta niitä kahta ei voi pakottaa eikä oppia. Kolme ensimmäistä sen sijaan voi. Näissä kirjoissa, joita tässä nyt häpeämättömästi arvostelen, on tyystin unohdettua maalaisjärki ja yksinkertaisuus!

En voi ymmärtää sitä, että viikon ruokalista näyttää esim. tältä (ja tämä on nyt vedetty ihan hatusta, ei kopioitu suoraan mistään kirjasta): jauhelihakeitto, thaimaalainen tofu-muhennos, kikherne-makaronilaatikko, hernekeitto, tonnikalapihvit ja perunamuusi, kasvispasteijat, yrttimarinoitu kokonainen broileri. Ja ensi viikolla taas sama meininki. Juu, on monipuolista ja vaihtelevaa ja mielikuvituksellista... Mutta jos olet uupunut, kiireinen ja jo lähtökohtaisesti ruuanlaittoon hieman negatiivisesti suhtautuva henkilö, on vaikea kuvitella, että tällainen lista auttaisi sinua. Valtava homma joka päivä, aineksissa ei ole minkäänlaista yhdistävää tekijää, edellisen päivän tähteitä ei pysty hyödyntämään seuraavana päivänä jne. Puhumattakaan siitä taistelusta, mikä thaimaalaisen tofu-muhennoksen tunkeminen alas lasten kurkusta suurimassa osassa perheitä tarvitaan!

Lihapullat ja pasta maistuvat aina!

Minulla oli ujona ajatuksena tätä blogia aloittaessani ruveta kehittelemään kahden ja kolmen päivän "ruokablokkeja". Eli ohjeita siitä, kuinka teet kerralla kahden tai kolmen päivän ruuat samasta perusraaka-aineesta niin, että lopputulos kuitenkin on vaihteleva. Ja tähän sisältyisi päivällisten lisäksi myös töihin mukaan otettavat lounaseväät. Olen itse yleensä haluton syömään samaa ruokaa edes kahta päivää peräkkäin, mutta esim. kanasta, jauhelihasta tai lohesta pystyy helposti valmistamaan kolme ruokalajia, jotka eroavat toisistaan riittävästi. Raaka-aineiden määrä on kuitenkin tällä taktiikalla aika suppea, ruokahävikki on minimaalinen ja jos ohjeistus on laadittu niin, että pystyt tekemään monta asiaa samanaikaisesti, arki helpottuu aika lailla.

Minä itse kavahdan koko viikon valmiita suunnitelmia. Toki, ne ovat todella järkeviä ja arkea helpottavia, mutta itse suhtaudun syömiseen ja ruokaan niin intohimoisesti, että minua ahdistaa ajatus siitä, että "tiedän" jo maanantaina mitä minun pitäisi syödä torstaina. Mitä jos en haluakaan torstaina makaronilaatikkoa??? Näistä kahden ja kolmen päivän kokonaisuuksista pystyisi rakentamaan ruokaviikon helposti ja myös muuttamaan suunnitelmia lennosta, jos siltä tuntuu.

Ugh, olen puhunut! Jaksoikohan kukaan tänne asti...? Mietin kovasti, että jätänkö tämän tekstin lepäämään ja odottamaan parempaa jäsentelyä, mutta päätin julkaista tämän nyt ihan tämmöisenään. Olihan otsikossakin jo mainittu "avautumista" :)

Kukkia kaikille, jotka jaksoivat loppuun asti :)

Miten on, miltä teistä tuntuisi ajatus siitä, että alkaisin kehitellä tänne blogiin välillä tuollaisia 2-3 päivän rysäyksiä? Löytyisikö näille jutuille lukijoita? Tiedän itse kokemuksesta, että blogiin kommentoiminen tuntuu välillä työläältä, mutta nyt olisi kiva, jos jaksaisit vastata. Edes lyhyesti "kyllä" tai "ei"!

Kiitos ja anteeksi :)

Emma <3

p.s. edelleen muistuttelen ystävänpäiväarvonnasta!