MYSTEERIKASSI JA VIIKONLOPUN RUOKAJUTTUJA

Vietin torstain Helsingissä tavaten parasta ystävääni ja siskoani. Todistin, että kasvisruokaakin voi syödä äkhyyn asti, kiitos Silvopleen (voisin syödä sielä joka päivä!!)... Kahvittelin ja suklaakakuttelin lounaasta toivuttuani Strindbergillä ja jäin yöksi siskoni luo - mahtava miniloma! Kerkesin piipahtamaan Hulluilla Päivillä ekaa kertaa moneen moneen vuoteen ja sain mitä menin hakemaan, mm. Biothermin ihanaa vartalovoidetta pumppupullossa (on muuten maailman paras voide!) ja Tigin hiuslakkoja varastoon. Isoin (ja ainoa heräteostos) hankinta oli Nespresson pikkuinen kahvikone ja maidonvaahdotin... Ehkä vähän turha ostos, koska juon noita kapselikahveja aika harvoin, mutta koska Hullut Päivät. Ja synttärit. Ja... no, heräteostos mikä heräteostos :) Eilen illalla jälkkäriksi juodut espressot olivat kyllä ihan huippuhyvät, että ehkä tuo kannatti. Ja säästö oli aikamoinen, pelkkä maidonvaahdotin maksaa yleensä melkein yhtä paljon kuin nuo kaksi yhteensä!

Perjantaina kotimatkalla poikkesin vielä Jumbon Stokkan ruokaosastolla kauhealla kiireellä. Kuljin osaston läpi juoksujalkaa ilman ostoslistaa (tai mitään ideaa viikonlopun ruuista) lappaen kärryyn tarjoustuotteita ja fiilispohjaisia valintoja. Välillä tykkään tästä tavasta tehdä ruokaostoksia; kun kotona purkaa kasseja (muistamatta enää mitä tuli ostettua), olo on kuin Kokkisota-ohjelmassa (muistatteko?) tai MasterChef -kilpailun mysteerilaatikon äärellä. Kasaan kaiken työtasolle ja alan miettimään, mitäköhän näistä tekisi. Sitten lasi viiniä, hihojen kääriminen ja hommiin. Ihan parasta viikonloppupuuhaa, minulle ehdottomasti tehokkain tapa rentoutua.

Tässä muutamia juttuja, mitä kasseista löytyi:

Tuo maailman ääristä rahdattujen leikkopapujen ostaminen on varmasti yksi epäekologisimmista teoista, mitä voi tehdä, mutta en pystynyt vastustamaan niitä. Tuoreet pavut kuuluvat kesän odotetuimpiin herkkuihin ja kasvatan niitä itse omalla kasvimaalla valtavan määrän. Suunnitelmissa on aina saada niitä pakkaseen talvea varten, mutta suurin osa meillä syödään (siis lähinnä minä syön!) kyllä ihan tuoreeltaan. Ensi kesänä täytyykin tuplata triplata niiden määrä, jotta edes osan saisi pakastettua.

Perjantaina tein hyvin simppelin, mutta ihan älyttömän herkullisen ilta-aterian. Siivutin possun sisäfileen parin sentin pätkiksi ja litistin vähän lihanuijalla. Mausteeksi suolaa, pippuria ja ripaus paprikajauhetta, nopea paisto oliiviöljyssä ja uunivuokaan. Vielä pannulle kiehuvaa vettä loraus ja kiehautus eli huuhtelin kaikki paistamisessa pannuun tarttuneet hyvät maut liemeksi, jonka kaadoin possujen päälle. Folio vuoan päälle ja uuniin (175 C) kunnes possu on taatusti kypsää. Sisäfilee on niin mureaa, että se ei kauhean pitkää haudutusaikaa kaipaa (muista kuitenkin, että possun pitää olla täysin kypsää!). Liemi lorahti Nuorenherran lautaselle, hän söi possun keitettyjen perunoiden kanssa.

Meille aikuisille tein salaatin, jota rupesin rakentamaan ihan fiilispohjalta. Tuli niin hyvää, että haluan jakaa ohjeen teille :) Taas kerran vakuutuin siitä, että yksinkertainen on parasta! Parsasesongin ulkopuolella parsan sijaan voi käyttää vaikka kevyesti höyrytettyjä parsakaalin nuppuja. Pahoittelen, että reseptissä ei ole minkäänlaisia määriä, mutta en laittanut ohjetta muistiin eilen. Menee varmaan ihan näppituntumalla teiltäkin!

Salaatin maku sopii yhteen varmasti niin lihan, kanan kuin kalankin kanssa. Protskulisukkeen mausteet kannattaa kuitenkin pitää simppelinä, jotta salaatin omat maut pääsevät aterian pääosaan!

En ole mikään fanaattinen parsafani. Juuh, nyt huuto seis kaikki parsalovers - parsa ON kyllä hyvää, mutta en odota sitä kuukausitolkulla kuten jotkut ja minulle yleensä riitää muutama parsa-ateria keväässä. Käytän yleensä vihreää parsaa ja se niiden nuppuosa on se, millä herkuttelen. Yleensä teen tämän tyyppisiä salaatteja ja varsinaiset varsiosat sitten keittelen perinteiseksi parsakeitoksi. Kokonaiset parsat valmistan grillissä (tai paistan parilapannulla) ja nautin simppelisti voin ja suolan kanssa.

Parsa-avocado-tomaattisalaatti

vihreän parsan kärkiosia (nuppu + vartta pari senttiä)

avocadoa

aurinkokuivattuja tomaatteja

pekaanipähkinöitä (tai mitä kaapistasi löytyy)

sitruunanmehua

oliiviöljyä

suolaa, pippuria

Höyrytä parsat napakan kypsiksi, nosta jäähtymään ja kuivumaan talouspaperin päälle.

Pilko avodaco kuutioiksi, mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja sitruunanmehulla. Silppua valutetut aurinkokuivatut tomaatit suikaleiksi. Murskaa pähkinät leikkuulaudalla pieniksi paloiksi.

Sekoita ainekset kulhossa, lorauta sekaan hyvää oliiviöljyä, tarkista suola ja pippuri. Nauti tuoreen leivän ja lihan/kanan/kalan kanssa.

Tämä olisi varmaan oikein hyvää myös seuraavana päivänä, mutta meillä ei jäänyt yhtään yli... Kulhokin kaavittiin puhtaaksi leivänpalalla :)

Tänään kypsennän broilerin rintafileet yksinkertaisesti uunissa ja teen tortellini-tomaattikastike-mozzarella -uunivuokaa, jonka idea on tullut Marian blogista. Maria, jos luet tämän, niin laitatko kommenttiboksiin linkin ohjeeseen, en enää muistanut mistä kohtaa sun blogia se löytyy :) Supersimppeli ja herkullinen ruoka, mutta siinä on mielestäni tärkeää käyttää monta tuntia muhinutta, itse keitettyä tomaattikastiketta ja laadukkaita tortellineja. Tuo tomaattikastike on muuten yksi arjen pelastaja sekin; keitän sitä usein jättikattilallisen ja pakastan annoksina. Sopii pizzan pohjalle, pastan kanssa, erilaisten uunivuokien kastikkeeksi jne. Tulikin mieleen, että en ole tehnyt pitkään aikaan sellerigratiinia... Pitääkin muistaa tehdä joku päivä, laitan ohjeen sitten tänne. Ja lupaan, että vaikka et pitäisi juuriselleristä, siihen ruokaan tulet rakastumaan!

Mutta nyt broiskujen kimppuun! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille!

Emma <3