HELPPO UUNIKANAVUOKA

Tai miksikä tuota ruokaa oikein nimittäisi...? En keksinyt mitään järkevää ja näppärää, joten menkööt nyt tuolla nimellä :) Uunikanavuoka vai uunivuokakana...?

Olipas hulinaviikonloppu! Meillä oli kylässä toinen puolityttäristäni ja hänen 3-vuotiaansa sekä vajaan vuoden ikäinen vauvansa. Huh, armeliaasti sitä on ehtinyt unohtaa, mitä 3-vuotiaan uhma pahimmillaan hauskimmillaan tarkoittaa... Ei ollut asiaa, mihin ei olisi vastattu EI tai EN :)

Kuvien laatu on taas mitä on. Vauva oli juuri päiväunilla työ/vierashuoneessa, enkä raaskinut mennä sinne kolistelemaan ja kaivamaan kameraa esiin. Päätin muuten myös, että nyt LOPETAN kuvieni mollaamisen. Alituinen selittely on tylsää kirjoitettavaa ja varmasti myös luettavaa. Aloitan kovasti odottamani valokuvauskurssin tällä viikolla, joten eiköhän se kuvien laatu tuosta pikkuhiljaa parane, kunhan opin perustekniikat ja pääsen kameran kanssa sinuiksi. En myöskään selvästi ihan vielä ole löytänyt sisäistä ruokabloggaajaani, koska usein tuppaan unohtamaan ruuan kuvaamisen. Tai sitten on niin kiire syömään, etten malta :) Emmi Nuorgamin kirjoitus aiheesta nauratti, tunnistin siitä ainakin joiltain kohdin itseni (tuota punajuuripastaa pitää muuten ehdottomasti kokeilla, vaikuttaa superherkulliselta!).

Arkiruoka-postaukset selvästi kiinnostavat eniten, joten saamanne pitää :) Tämä ei varsinaisesti ole mikään huippunopea resepti, joten ei ehkä kannata tehdä tätä kiireisenä iltana. Voit kuitenkin laittaa ruuan valmistumaan samalla, kun teet jotain nopeampaa ja antaa vuuan muhia rauhassa seuraavaa päivää varten. Koitan itsekin harrastaa tätä mahdollisimman paljon: samalla kun keittiössä tekee joka tapauksessa jotain, kannattaa käyttää ylimääräinen 10–15 minuuttia toisen ruuan esivalmisteluun ja antaa sen sitten kypsyä uunissa. Tämä taktiikka sopii kaikkiin uuniruokiin, sitä arkiruuan aikatauluttamista, mistä kirjoitin jo täällä. Tätä kanaruokaa on helppo tehdä kerralla isompi satsi ja syödä sitä sitten pari seuraavaa päivää tai pakastaa siitä osa paniikki-kiukkunälkä-kiire -päiviä silmälläpitäen. Me söimme tätä viikonloppuna vaikka arkiruuaksi tämän olen nimennyt, eli toimii hyvin viikon kaikkina päivinä. Aika harvoin sitä loppujen lopuksi koko viikonloppua tulee syötyä erikoisherkkuruokia, ainakaan lapsiperheissä!

HELPPO UUNIKANAVUOKA

iso sipuli

1/2 - 1 vihreä paprika

1/2 - 1 punainen paprika

3-6 valkosipulinkynttä (oman maun mukaan)

n. kilo broilerin fileitä (koipireisipalat toimisivat tässä myös oikein hyvin, muista silloin hieroa osa mausteista nahan ja lihan väliin)

n. 0,75- 1 l kanalientä (riippuu uunivuoan koosta)

suolaa, mustapippuria

kurkumaa

currya

paprikajauhetta

(chiliä tai chilihiutaleita)

tomaattipyreetä

tummaa sokeria (minulla kookospalmusokeri)

kuivattua timjamia

2-3 rkl creme fraichea

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Pilko sipulit ja paprikat uunivuoan pohjalle. Pilko broilerin fileet 4-6 osaan ja mausta ne kulhossa suolalla, pippurilla, kurkumalla, currylla ja paprikalla (jos ruokailijat sietävät tulisia makuja, kannattaa lisätä myös vähän chiliä - meillä jätettiin tällä kertaa lasten takia pois). Anna maustua sen aikaa kun teet liemen.

Sekoita kuumaan kanaliemeen pari ruokalusikallista tomaattipyreetä ja 1-2 tl sokeria (sokeria aina taittamaan tomaatin happoa!), ripaus mustapippuria ja pari ruokalusikallista kuivattua timjamia. Lado broilerit sipuli-paprikapedille ja kaada liemi päälle niin, että broilerit melkein peittyvät. Laita uuniin n. 1,5 tunniksi. Loppuvaiheessa ota lientä erilleen pari pientä kauhallista, sekoita joukkoon creme fraiche (tai kerma tai smetana) ja kaada takaisin vuokaan. Anna porista vielä 10–15 minuuttia. Tarjoa riisin ja raikkaan salaatin kanssa.

Mausteiden määrät ovat tässä reseptissä aika epämääräiset, teen itse ruokaa niin näppituntumalla, että en yleensä kirjaa mausteiden tarkkoja määriä muistiin (harvemmin myöskään noudatan valmiiden reseptien määriä). Tiedän tämän aiheuttavan hämmennystä (ja lievää paniikkia?) niiden keskuudessa, jotka eivät ole tottuneet tämmöiseen "vähän sitä ja sitten hieman tuota" -tyyppiseen kokkaamiseen. Miten on, "pärjäättekö" te lukijat näillä vähän summittaisilla määrillä vai kaipaatteko tarkempia maustemittoja?

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! Pakkaset ovat hellittäneet ainakin täällä Etelä-Suomessa, mutta tämän varjopuolena ovat sitten ihan älyttömän liukkaat tiet! Joten ajelkaahan (ja kävelkää) varovasti, ettei tule vahinkoja. Koskaan ei saa olla niin kiire, että mennään turvallisuuden kustannuksella!

Emma <3

p.s. tuosta kuvissa näkyvästä kaasuliedestä pitää kirjoittaa, se on ihan huippu! Kokkaaminen nousi ihan uusiin sfääreihin, kun sain sen käyttööni noin neljä vuotta sitten.