Meillä hernekeitto ei kuulu varsinaisesti arjen pelastajiin, koska a) nuoriherra ei sitä syö (sallin hänen nirsoilla, koska koulussa kuitenkin säännöllisesti joutuu keittoa syömään), b) minä haluan keiton aika liruna ja tuunattuna ja c) mies haluaa lautaselleen perinteisen, hyvin paksun version keitosta. Hernekeitto siis lämmitetään kahdessa kattilassa ja lisäksi lapselle pitää olla jotain muuta ruokaa (tällä kertaa viikonlopulta uunikanan jämät).
Ainesluettelo on lyhyt, tarvitset hernekeiton, basilikaa, kanalientä ja valkosipulin kynnen. Kyllä, luit oikein!
Ohenna hernekeitto (1/2 purkkia) haluamasi paksuiseksi kanaliemellä ja kiehauta. Raasta joukkoon yksi keskikokoinen valkosipulin kynsi ja ripsauta mukaan kuivattua basilikaa (tässä ei toimi tuore, kokeiltu on!). Halutessasi voit rouhaista joukkoon vähän mustapippuria myllystä. Anna porista alhaisella lämmöllä 5-10 minuuttia.
Syön tosi vähän leipää nykyjään, mutta hernekeiton kanssa pitää saada ruisleipää paksulla juustokerroksella. Salaatti ei tähän ateriaan kuulu, mutta yritän syödä joka aterialla edes vähän "vihreää", joten pilkoin oheen vähän porkkanaa. That's it!
Mitä outoja reseptejä teidän arkistoistanne löytyy? On aina niin mielenkiintoista kuulla mitä "kummallisia" yhdistelmiä ihmiset harrastavat keittössä.
Turvallista työmatkaa kaikille! Ainakin täällä meidän suunnalla varsinkin pikkutiet ovat ihan luistinratoja...
Emma <3
p.s. jos komeroistasi löytyy kuvassa näkyvää vanhaa Arabian Purpuri-jenkka -sarjaa (linkin takaa näet mitä kaikkea sarjasta löytyy) ja haluat päästä siitä eroon, olen halukas ostamaan sarjan astioita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!