JUUSTOKAKUN KORVIKE

Johan nyt on - blogin nimi on Harkittuja herkkuja, eikä vielä yhtäkään herkkua! Johtuu paljolti siitä, että meillä herkut aika usein kannetaan kaupasta kotiin sen sijaan, että kokki niitä tekisi. En todellakaan ole mikään superekspertti jälkiruuissa tai makeissa leipomuksissa (en kyllä oikein suolaisissakaan). Tämä varmasti osittain sen vuoksi, että olen oppinut ruuanlaiton perusteet kotona ja meillä syötiin hyvin harvoin jälkiruokaa. Varsinkaan arkena meillä ei koskaan ollut ruuan jälkeen mitään herkkuja, joskus syötiin hedelmiä. Esimerkiksi kiisseliä söin ensimmäistä kertaa yläasteella koulun köksäntunnilla ja ihmettelin (ihmettelen itse asiassa vieläkin) mikä tämän liisterin pointti oikeastaan on? Sama jälkiruuattomuus-perinne vallitsee edelleen ja jälkkäriherkut liittyvät vain viikonloppuun ja silloinkin yleensä vain erikoisiltoihin.

Jos saisin itse päättää, meillä syötäisiin joka viikonloppu (öh... joka päivä...) juustokakkua. Rakastan - suorastaan himoitsen - sitä! Eikä ihme, siinä on juuri väärässä sopivassa suhteessa rasvaa ja sokeria. Prisma-ohjelmassa esiteltiin viime vuonna tutkimus, jonka mukaan koe-eläimet eivät pysty syömään rajatonta määrää pelkkää sokeria tai pelkkää rasvaa. Mutta kun hiirulaisille annetaan niitä suhteessa 50/50, mättäminen ei meinaa loppua lainkaan. Ja arvaatte varmaan... juustokakku kuuluu näihin herkkuihin, joissa on sekä rasvaa että sokeria siinä suhteessa, että syömiselle ei tule loppua. Kuka tunnistaa tämän ilmiön? Hep, täällä nousi käsi heti! Juustokakkua EI voi syödä vain yhtä palaa, vaan sitä on pakko ottaa lisää. Ja tämän takia en yleensä tee sitä, vaikka mieli tekisi. Herkuttelu on täysin ok ja sallittua, se pitää muistaa, mutta on hyvä tunnistaa omat sudenkuoppansa. Minä tipun juustokakkukuoppaan niin syvälle, että sieltä ylös pääsemiseen menee monta päivää :)

Sitä kuitenkin ON välillä saatava ja olenkin kehitellyt jälkkärin, joka sopivalla tavalla imitoi juustokakkua. Pointti on siinä, että tämä tehdään annosvuokiin (eikä sitä kypsennetä uunissa), joten herkkua saa vain sen yhden sallitun annoksen. Plus tietenkin lusikoiden ja kulhojen nuoleminen, joka kuuluu kokin oikeuksiin, sanoisinko suorastaan velvollisuuksiin :) En itse tykkää läträtä liivatteen kanssa (enkä oikeastaan edes pidä liivatteella hyydytetyn kakun koostumuksesta), joten siinäkin suhteessa tämä on vaivaton valmistaa. Itse asiassa ohje on niin simppeli, että melkein hävettää esitellä sitä "reseptinä". Mutta en usko, että kukaan harmistuu vaivattomasta ja herkullisesta vinkistä!

Voit toki tehdä tämän isoon annosvuokaan, josta sitten herkkua saa lusikoida omalle lautaselle. Varoituksen sana: mitä enemmän tätä on tarjolla, sitä enemmän sitä tulee syötyä :) Lisäbonus tässä superhelpossa reseptissä on se, että makumaailmaa on helppo muunnella fiiliksen ja vuodenajan mukaan.

Nyt ohjeessa ei ole mukana määriä, koska tämä tehdään aina vähän näppi- ja makutuntumalla. Opit kyllä nopeasti sopivat määrät, eikä tässä voi mennä pieleen jos massaa muistaa maistella tekovaiheessa. Jos olet todella tarkka omista syömisistäsi (määristä), ole varovainen - maisteluvaiheessa tulee helposti lusikoitua toisen annoksen verran!

JUUSTOKAKUN KORVIKE

Pohja

Digestive-keksejä (tai muita keksejä tai pipareita)

nestettä massan makumaailmasta riippuen (appelsiini- tai omenamehua, vahvaa kahvia tms.)

Laita keksit pakastepussiin ja murustele käsin pienemmäksi. Isompiakin muruja saa jäädä joukkoon, ne pehmenevät valmistusvaiheessa. Painele keksimurut annosvuokien pohjalle (n. 1/2 - 1 cm paksuinen kerros). Kostuta maltillisesti (käytä lusikkaa, niin nestettä ei tule liikaa). Jätä odottamaan massan valmistusta.

Täyte (perusmassa)

maustamatonta tuorejuustoa

(jos haluat, voit raikastaa massaa rahkalla)

sokeria, vaniljasokeria
nestettä massan makumaailmasta riippuen (sitruunaa, vahvaa kahvia tms.)  

marjoja tai/ja hedelmiä koristeluun

Notkista tuorejuusto vatkaimella tai lusikalla. Lisää rahka jos käytät sitä. Lisää sokeria pikkuhiljaa maistellen, kunnes makeusaste on sopiva. Huom! maista aina vain lusikan kärjellinen kerrallaan... Mausta haluamallasi nesteellä. Kun massa on mielestäsi valmis, lisää se kulhoihin keksimurujen päälle. Anna tekeytyä kelmulla peitettynä jääkaapissa pari tuntia. Koristele ennen tarjoilua.

Superhelppoa ja superhyvää! Jos teet herkun perusohjeella, purista massan joukkoon (jälleen vähän kerrallaan) sitruunanmehua raikastamaan makua. Tässä versiossa herkku kannattaa kuorruttaa tarjoiluvaiheessa tuoreilla marjoilla tai hedelmäpaloilla (esim. kiwi, mango).

Tiramisutyyppisen jälkkärin saat kostuttamalla pohjan vahvalla kahvilla, johon olet lorauttanut sekaan Amarettoa. Tätä versiota ei tarjoilla lapsille, koska alkoholi ei pääse missään vaiheessa haihtumaan pois. Myös massaan kannattaa sekoittaa samaa kahvi-Amaretto -plöröä ja koristella annos tarjoiluvaiheessa tummalla, sokeroimattomalla kaakaojauheella tai vielä parempaa: raastetulla tummalla suklaalla. Muista lisätä kaakaojauhe vasta juuri ennen tarjoilua, muuten se vettyy ikäväksi tahnaksi! Tämän version voit toki tehdä ilman Amarettoa tai sitten käyttää mausteena jotain muuta alkoholia.

Voi apua noita kuvia! Menen vielä täysin automaattiasetuksella, en ole saanut nipistettyä aikaa harjoittelemiselle. Reilun viikon kuluttua alkaa valokuvauskurssi, toivottavasti kuvien laatu sen myötä pikkuhiljaa paranee.

Ihanaa sunnuntaita, toivottavasti olette saaneet kerättyä viikonlopun aikana puhtia alkavaan viikkoon. Onneksi valon määrä lisääntyy koko ajan, se kyllä tuo päivä päivältä lisäenergiaa! Valon määrän lisääntymiseen liittyy aina tulppaanien saapuminen kauppoihin. En voi vastustaa noita ihanuuksia, kotona pitää aina olla vähintään yksi kimppu tulppaaneja koko kevättalven ja kevään ajan!

Emma <3