keskiviikko 12. syyskuuta 2018

APPELSIININEN KIKHERNE-PORKKANAHÖYSTÖ

Ruokajuttuja pitkästä aikaa! Hikinen kesä ei kauheasti innostanut kokkaamaan ja syksyn (lue: arjen) tullen ruokapuoli on ollut sen verran arkista, että en oikein ole saanut postauksia aikaiseksi. Lisäksi mulla on ollut vähän ristiriitainen fiilis asian tiimoilta: toisaalta olen kaivannut ruokajuttujen kirjoittamista ja suunnitelutkin paljon sitä, miten haluaisin kehittää blogia taas enemmän siihen suuntaan, mistä kaikki alun perin sai alkunsa. Toisaalta taas tykkään myös siitä suunnasta mihin olen mennyt, että aiheet liittyvät muuhunkin elämään, kuin pelkkään ruokaan. Ruokajuttujen kirjoittamisessa on aina semmoinen "ongelma", että niistä ei oikein herää keskustelua ja juuri se kommunikointi lukijoiden kanssa on yksi eniten tykkäämistäni asioista tässä bloggaamisessa. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää, ei kikherneistä saa aikaiseksi säkenöivää keskustelua vaikka miten yrittäisi, mutta toisaalta se joskus myös harmittaa. Ehkä semmoinen sopiva tasapaino ruokajuttujen ja muiden höpinöiden välillä on se, mihin voisi yrittää pyrkiä ja todeta, että tämä blogi nyt vaan on sillisalaatti aiheiden suhteen.


Arki on tosiaan ollut sen verran arkea, että mitään ihmeellisiä reseptejä ei ole tullut kokeiltua tai kehiteltyä. Ennen kuin siirryn päivän aiheeseen eli pitkästä aikaa johonkin uuteen, ajattelin nostaa täältä blogin syövereistä ylös muutamia tosi hyviä arkireseptejä teillekin avuksi siihen normikeskiviikon pyörittämiseen. Nämä ovat ohjeita, jotka ovat pelastaneet mun päivän ties miten monta kertaa, suosittelen kokeilemaan!








Kuten inspiraatiolistastakin huomaa, on taas hinkua enemmän kasvispainotteiseen ruokaan. Tavallaan odottelen talvea ja siihen kuuluvia maukkaita (ja helppoja!) lihapatoja, mutta just nyt mielessä pyörii koko ajan erilaiset kasvisruuat. Kikherneet pääsevät mun keittiöön yleensä lähinnä hummuksen roolissa (muistathan tehdä sitä kaikkien kasvisruokien lisukkeeksi ja miksei muutenkin!), mutta jostain syystä ne ovat nyt himottaneet mua ihan semmoisenaan. Tai ei nyt ihan semmoisenaan, mutta ruuan pääroolissa. Uskon aika vahvasti siihen, että silloin jos kroppa toimii suht hyvin ja ruoka on 80% puhdasta ja laadukasta, meidän kroppa myös kertoo meille, milloin on aika syödä jotain tiettyä ruoka-ainetta. Mulla ainakin tulee säännöllisesti erilaisia tarpeita - suorastaan himoja - johonkin ruoka-aineeseen ja niin kauan, kun kyse ei ole joka kerta (välillä saa olla!) suklaasta tai viinistä, niitä kropan huutoja olisi syytä kuunnella!

Tähän ruokaan sain inspiraation Jonnan blogista. Mä käyn lukemassa tosi paljon erilaisia blogeja ja vaikka Jonnan aiheet välillä ovatkin ihan mun "boksin ulkopuolella", niin olen saanut hänen blogistaan paljon ruokaideoita. Jonna on fiksun oloinen nuori nainen (haha, nyt kun olen virallisesti seniori, saan sanoa kaikkia alle 49-vuotiaita nuoriksi naisiksi!), joka kirjoittaa ruokajuttujen lisäksi myös kivoja tekstejä mm. arjesta, säästämisestä, ekologisuudesta ja nyt viimeisimpänä vegaanisesta ruokavaliosta. Anteeksi Jonna, etten useammin (eli never...) käy kommentoimassa sun juttuja, koitan ryhdistäytyä... Mutta siis, hyvä herrasväki, tässä Jonnan innoittama uusi kasvisresepti, joka on helppo, nopea ja sopii arkeen tosi hyvin. Pahoittelen, että määrät ovat taas vähän sinnepäin, kirjoitin tämän muistiin vasta jälkikäteen ja saattaa olla, että varsinkin mausteet ovat alakanttiin. Maistele ja lisää niiden määrää, jos siltä tuntuu!



Appelsiininen kikherne-porkkanahöystö

pieni sipuli (tai puolikas isosta)
2 valkosipulinkynttä
purkillinen kikherneitä (mulla GoGreen)
2-3 porkkanaa
1 iso appelsiini
40 g pinaattia silputtuna
n. 5 dl kasvislientä
öljyä
suola, mustapippuri
ripaus sokeria
chilihiutaleita (n. 1/2 tl sen mukaan, miten tulista haluat)
n. 1 rkl kurkumaa
n. 1 rkl Ras el Hanout mausteseosta
silputtua basilikaa (tai persiljaa tai korianteria) tarjoiluun

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Kuori ja kuutio porkkanat. 
Huuhdo ja valuta kikherneet hyvin. 
Pese appelsiini hyvin.
Raasta appelsiinin kuori (ei valkoista osaa) ja purista sen jälkeen hedelmä mehuksi. 

Kuullota sipuli ja valkosipuli pienessä öljylorauksessa 
alhaisella lämmöllä, kunnes sipuli on pehmeää ja karamellisoitunutta. 
(Ripauta sekaan alkuvaiheessa vähän suolaa ja sokeria.) 
Nosta lämpöä ja lisää pannulle vähän öljyä, 
porkkanakuutiot, kikherneet sekä mausteet. 
Pyörittele ja kuullota pari minuuttia. 
Lisää appelsiinin raaste ja mehu ja 
3-4 dl kasvislientä, anna kiehahtaa ja laske sitten lämpö. 
Anna poreilla kannen alla hiljalleen noin puoli tuntia, lisää nestettä, jos kuivahtaa. 
Maista välillä, ovatko maut kohdallaan?
Lisää lopuksi silputtu pinaatti ja anna poreilla hetken verran, kunnes pinaatti "nuukahtaa".

Ripottele pinnalle lopuksi silputtua basilikaa tai persiljaa (tai korianteria, jos tykkäät siitä). 


Tarjosin höystön riisi-kvinoaseoksen kanssa (puolet riisiä, puolet kvinoaa), mutta toimii varmaan ihan hyvin jomman kumman kanssa.


Tämä toimii todella hyvin myös lounasruokana eli haaleana, mikä on mun lounaan ehdoton kriteeri. En ole vielä keksinyt hyvää biologista selitystä sille, miksi mun lounaan pitää olla kylmä/haalea. Sama ruoka keskellä päivää lämpimänä kutsuu Nukkumatin paikalle alta aikayksikön, mutta kylmänä syötynä ei mitään ongelmaa. No, tämä on aika lailla firstworldproblem, mutta olisi kiva ymmärtää tämän ilmiön fysiologinen syy ja selitys.

Nyt kuulemma pitäisi olla ensimmäinen syysmyrsky, mutta ei täällä meillä kyllä vielä ainakaan muuta kuin vähän tuulee normaalia navakammin. Mä suorastaan odotan sitä ensimmäistä syysmyrskyä! Tai no, kunhan ei puu kaadu talon päälle, eikä muitakaan vaurioita synny. Joko teillä on myrskynnyt?

Kivaa keskiviikkoa kaikille 💗


4 kommenttia:

  1. Ensinnäkin, ai kauhea tuota edellisen postauksen kassapojan kommenttia :D :O Taisi olla melko maitoparta. Mutta todellakaan ihminen ei ole seniori/vanha ennen kuin joskus monen vuosikymmenen päästä, jos silloinkaan. En muista olenko joskus jo kertonut, mutta ukkini (tapahtuma-aikaan n. 80-vuotias) totesi muinoin, että "Mie en niiden vanhuksien kanssa lähde minnekään", kun tiedusteltiin olisiko hän halunnut lähteä paikallisten eläkeläisten retkelle. Itse olisi ollut porukasta iällisesti vanhin :D Mutta kun ei kokenut itseään vanhaksi, vaan ne kaikki muut olivat hänen mielestään ikäloppuja :D Että ehkä se vanhuus on vain oma fiilis.

    Kiitos noista ruokalinkeistä, mä klikkailen ja printtailen, josko saisin niistä pelastuksen niihin päiviin, kun makaronilaatikko ja jauhelihapullat alkaa tökkiä :D

    Ihanaa ja energistä loppuviikkoa sinne! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ukki <3 Kyllä se niin on, että se vanhuus (siis sitten aikanaan se ihan OIKEA vanhuus) on pitkälle kiinni siitä omasta asenteesta. Tää mun seniori-tapaus nyt menee vielä huumorin piikkiin, mutta ihan vakavasti jos puhutaan, niin mä haluan olla vanhana kuten ukkisi. Ei mua oikeasti kiinnosta, mitä muut ajattelevat, tärkeintä on nyt ja tulevaisuudessa se, mitä oman pään sisällä tapahtuu.

      Kiva, jos ruokalinkit auttavat arjessa. Suosittelen varsinkin noita broileripullia!

      Ihanaa loppuviikkoa sinne myös Tuula <3

      Poista
  2. Mun ruuanlaittoenergia on edelleen ihan pyöreä nolla. Ei auta, vaikka tulis vastaan kuinka herkullisen ja helpon oloinen resepti, niin ei vaan nyt lähde. Mutta jahka tästä sipsi&viinilinjalta taas palailen ruotuun, niin ainakin tiedän, mistä näitä hyviä resepetjä löytyy :). Että kiitos, kun jaksat kirjoitella, vaikka mulla ei nyt heti siirrykään mikään käytäntöön.

    Tuli tosta Tuulan ukista mieleen, että mun isä on nyt 83-vuotias ja kun sutjakkana ja lihaksikkaana ja ryhdikkäänä itsenään täällä toimistolla poikkesi (tuli juosten ne 45 rappua), niin mun työkaveri kysyi, että onko mun isä vielä työelämässä :D. Ihan hyvin vois ollakin.

    Ja vielä siitä senioriudesta, että ainakin mun harrastuksen parissa siitä on myös hyötyä. Pääsee osalliseksi erityisiin tapahtumiin, mihin ei alle viiskymppisillä ole asiaa. Ja usein lohkeaa myös alennusta pelimaksuista ym. Ja tuttavallisesti ollaan "sennut". vähän niinkuin vanhemmat junnut :). harmi vaan, ettei sen senioriuden mukana tule myös vapautusta töistä, että jäis enemmän aikaa harrastaa..
    (Jääkiekossa muuten 35-vuotiaat taitaa olla "veteraaneja", vaiko olikohan se 40, joten ei noihin termeistä kannata niin piitata :)).

    Iloista viikendiä <3. Mulla on ollut ihan tyhmä aamu ja päivä tähän asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana - sipsi&viinilinja <3 Tiedätkö, käy jopa vähän kateeksi. Välillä on niitä päiviä ja viikkoja, kun tekisi mieli elää vain viinillä ja sipseillä, mutta tuo 11-vuotias asettaa tietyt pakotteet normaalista elämästä kiinni pitämiseen. Ja varmaan ihan hyvä niin, eläisin kyllä välillä muuten niiiiiiin pellossa :D Mutta hei, ruuanlaittoenergittömiä (keksin juuri uuden sanan!) päiviä ja kausia on kaikilla, kyllä se into sieltä jossain vaiheessa palaa! Ja olen hurjan imarreltu, jos täältä tulet hakemaan niitä reseptejä sitten siinä vaiheessa.

      Musta on tavallaan ihan kiva ajatus, että vähitellen alkaa olemaan "sennu" (ihana sana). Toi eka kerta vaan tuli niin puskista, etten ollut yhtään varautunut siihen. Esim. töissä tykkään tosi paljon siitä, että olen jo sieltä vanhimmasta päästä. Siitä tulee jonkinlaista "ylpeyttä", että vuosia on takana jo niin monta. Ja myös varmuutta, ihan kaikki hötkyily ei enää heilauta niin paljon.

      Iloista viikendiä sulle Annukka myös <3 Tyhmää, että sulla on ollut tyhmä aamu ja päivä - toivottavasti nyt on jo paremmin ja viikonlopusta tulee kiva!

      Poista

Kiva kun kävit :) Kiitos kun jätät kommenttisi!